*Tuotteet saatu blogin kautta.

No on! Ja paljon.

Aloitan reseptien tuputtamisen teille yhdelle lempiraaka-aineistani syvään kumartavalla ohjeella – kurpitsakeitolla.

Ylistän ensin hetken talvikurpitsaa. Tyylikkään ja ajattoman ulkomuotonsa lisäksi talvikurpitsa on äärettömän kärsivällinen kaveri. Se jaksaa kasvaa pitkälle syksyyn ja säilyy poimimisensa jälkeen jopa kuukausia odottelemassa innokasta kokkia. Moni tuskin pystyisi samaan – en edes lähde vertaamaan kurpitsan pitkää pinnaa omaani. Joka on siis uskomattoman lyhyt.

Talvikurpitsan kotimainen sesonki sijoittuu syys-lokakuulle, joten viimeiset hetket viettää aikaa tämän ihastuttavan herrasmiehen kanssa alkavat olla käsillä. Sen kanssa voi tehdä vaikka mitä: viedä pataruokiin, makeisiin leivonnaisiin tai hilloihin; käyttää mausteöljyllä siveltyinä lohkoina sellaisenaan uunissa tai tutustuttaa esimerkiksi puuron sekaan. Tänään herran kanssa tehdään kuitenkin soppaa – tosin hieman erilaisella twistillä kuin ennen. Perinteinen tuore timjami uupui tällä kertaa työtasolta, joten päätin sovittaa keiton joukkoon klassisen suomalaisen luonnonyrtin nokkosen vahvaa sekä helposti metsistämme löytyvän suppilovahveron makeaa makua. Toimi mainiosti.

Kurpitsasoppa

1 suuri kurpitsa
2 dl kaura- tai kuohukermaa
n. 8 dl kasvislientä
2 salottisipulia
3 valkosipulin kynttä
oliiviöljyä
nokkosyrttiöljyä*
voita
nokkosvahverosuolaa*
ripaus muskottipähkinää
mustapippuria

Sipaise uuni lämpenemään 180 asteeseen. Puolita kurpitsa ja leikkaa se lohkoiksi. Riipaise kurpitsan sisältä samalla siemenet sivuun odottelemaan, palataan niihin myöhemmin.

Asettele kurpitsalohkot levälleen pellille. Lorauta niiden päälle oliiviöljyä ja iske uuniin paahtumaan noin 40 minuutiksi. Putsaa sillä aikaa siemenet. Irrota siemenistä enimmät rihmat käsin ennen kuin huuhdot ne siivilässä. Kuivaa sen jälkeen siemenet huolellisesti niin, että ne eivät jää limaisiksi, sillä kukaan, varsinkaan paistinpannu, ei pidä limaisuudesta. Paahda siemenet kuivalla pannulla ja siirrä kippoon. Tipauta perään muutama pisara nokkosyrttiöljyä sekä pari rouhaisua nokkosvahverosuolaa, sekoita ja jätä jäähtymään.

Silppua salotti- ja valkosipulit. Pohdi, Olisivatko kurpitsat nyt valmiita tulemaan ulos uunista. Jos eivät, ota lasi viiniä odottelun tueksi. Jos ovat, ota ne ulos ja riipaise niistä veitsellä kuoret irti ja lohko pienemmiksi paloiksi, jos siltä tuntuu. Kuullota sipulisilppua kattilassa voin kera viitisen minuuttia ja heitä sen jälkeen niiden kanssa muhinoimaan kurpitsapalat vielä muutamaksi minuutiksi. Lisää sen jälkeen kasvisliemi ja anna kiehua noin 10 minuuttia. Soseuta sauvasekoittimella, lisää kerma ja mausta nokkosvahverosuolalla, muskottipähkinällä ja mustapippurilla. Kuumenna ja ole tyytyväinen itseesi. Myhäillen voitkin sitten siirtää keiton lautaselle ja ripotella sen päälle siemeniä. Ja jos oikein villiksi heittäydyt, esimerkiksi aloittaa syömään.

Nokkosyrttiöljy ja nokkosvahverosuola ovat muuten molemmat Helsinki Wildfoodsin käsialaa. Tuotteita myy Helsingissä ainakin Stockmann, osa K-marketeista, Punnitse & Säästä sekä Ruohonjuuri. Suosittelen vesikielellä lisäämään nämä tuotteet kuivakaapin keskeisimmän hyllyn etunokkaan, sillä ne eivät ole ainakaan tässä keittiössä jääneet yhden, kahden tai edes kymmenen reseptin ihmeiksi. Voin luvata, että niitä tullaan täällä blogin puolella hyödyntämään jatkossakin. Istuvat omaan ideologiaani nimittäin sen verran mukavasti.

Eipä sitten muuta. Pus pus ihana kurpitsa ja Helsinki Wildfoods!

Kati

Ps. Tarkkasilmäisimmät saattoivat huomata, että tykkään vähän paksummasta keitosta. Jos sinä et, se on ok, kaikki eivät ole yhtä rajuja. Voit siis halutessasi pistää sopan joukkoon kasvislientä muutaman desin enemmän.