Huh heijakkaa, Joulu on nyt takana päin, ja arki koittanut. 

Sain lorvailla vapaalla jalalla vain valtakunnalliset pyhäpäivät, eli keskiviikkona olin takaisin työn touhussa. Tämäkin työviikko on kuitenkin ollut niin lyhyt ja hauska, ettei välipäivien työpäivät todellakaan haittaa! Koska viikko on täyttynyt muullakin kuin työllä, ajattelin tänään jättää monet luonnoksissani lymyilevät astetta yksityiskohtaisemmat ja enemmän työstämistä vaativat postaukset vielä toistaiseksi rauhaan, ja vaihtaa teidän kanssanne viikon kuulumiset! 

Mitä tähän viikkoon onkaan siis kuulunut?

Maanantaina oli Joulupäivä, jonka vietin kotosalla lepäillen. En tiedä mikä muhun Joulun aikaan iski (lieko noin 400 gramman Irtosnacks pussillisen napsiminen vai joku ihan muu), mutta sain öisin kärsiä inhottavista vatsakivuista niin ettei uni meinannut tulla. Joulun unisaldo jäi siis melkoisen matalaksi, enkä ihan tosissani olisikaan jaksanut lähteä firaamaan Joulupäivän yöhön, vaikka koko illan sitä mielessäni pyörittelinkin. Maanantai koostui siis rauhallisesta kävelylenkistä, kirjan lukemisesta ja perheen kanssa laatuaikaa viettämisestä!

Tiistaina, Tapaninpäivänä, olin jälleen selkeämmin elävien kirjoissa ja iltapäivästä lähdinkin takaisin omaan kotiini landelta kaupunkiin. Kauppareissulla törmäsin erääseen ihanaan Tammisaaren pikkukaupungista kotoisin olevaan likkaan, jonka olen tuntenut öö… seiskaluokalta asti! Vanhempien kiitäessä kauppaostoksille minä jäin luonnollisestikin suustani kiinni ulos pölisemään. Oli ihana treffata Jasua, koska tuon naisen vauhdikasta arkea pelkän somen kautta seuraamalla ei todellakaan saa täydellistä kuvaa siitä, kuinka aidosti tuo tyyppi elää hetkessä ja spontaanisti. Siitä jokaiselle aikataulujen orjalle pikkuisen mallia! Tiistain iltapäiväni kruunasi ihan älyttömän hyvä selkätreeni. Sain lisätä painoja käytännössä jokaiseen liikkeeseen, huippua! 

Keskiviikkona olin töissä kl. 8-15:45, joista kotiin saavuttuani sain jonkun ihme virtapiikin ja huusholleerasin kotini lattiasta kattoon. Villakoirat ja kenkien kurajäljet saivat kyytiä napakassa tunnissa niin kevyesti, että extraenergiaa jäi varastoon juuri passelisti illan jalkatreeniä varten. Se olikin syklin viimeinen treeni, ja torstaista lähtien olen vietellyt palauttavaa jaksoa. Tähän on kuulunut vähän rentoa aerobista kävelyn ja työmatkojen pyöräilyn muodossa sekä rullailua ja pitkiä, syviä venyttelyitä. 

Torstain työpäivä oli samanlainen kuin keskiviikonkin, mutta illaksi suunnitelmissa oli jotain ihan toisenlaista ohjelmaa. Sotkin ihan sairaan nopeesti töistä kotiin fillarilla, ja puoli viideltä oli Julian uskollisen Pärran keula kohti Helsinkiä ja Blue Lagoonia, josta kävimme hakemassa suihkurusketukset Uuden Vuoden kunniaksi. Itse en ole koskaan aiemmin käynyt suihkurusketuksessa, ja olinkin kotona aivan järkyttynyt tumman suklaan värisestä hipiästäni, vaikka mulle laitettiin vaaleinta mahdollista sävyä! Onneksi väri tasoittui huomattavasti kylmässä suihkussa seuraavana aamuna, ja olo oli vähän luonnollisempi:D Helsingin reissulla eksyimme myös seikkailemaan Espoon Isoon Omenaan ja mukaan lähtikin muutama uusi treenivaate.

Perjantaina heräsin ajoissa ja olin töissä kl. 7-14:15. Sen jälkeen sain jälleen hurautella mahdollisimman ripeästi kotiin hoitamaan pikaisesti tiskit, pakkaamiset ja syömään välipalaa, ennen kuin isoveljeni tuli luokseni. Kävimme hakemassa hänen postin vuoksi hieman myöhästyneen joululahjansa ja menimme salille. Roopella oli rinta-kädet treeni edessään, ja mun rooli olikin palauttavan jakson ansiosta toimia ainoastaan varmistajana. Voi kuinka teki mieli mennä itsekin hikoilemaan! Noh, vastapainoksi levytin salin lattialle rullailemaan ja venyttelemään, eli ei hukkaan heitetty salireissu ollenkaan.

Kun sali oli hoidettu suuntasimme auton nokan jälleen landea päin, jossa odottikin rakkaiden vanhempieni järkkäämä synttäri-illallinen mulle… Eilinen ei suoraan sanottuna tuntunut lainkaan juhlapäivältä, vaikka mittariin pamahtikin numero 19 ja syytä skålata olisi ollut. Tunsin itseni niin jyrän alle jääneeksi ja uniseksi, että illasta uni vihdoin tuli kuin taikaiskusta ja nukuin jopa 11 tunnin unet (mitkä univelat?). Eilisiltana availin silti vielä tammisaarelaisten murujeni antamia myöhäisiä joululahjoja, ja jestas nuo tytöt ovat mulle tärkeitä. Lahjaksi sain nimittäin kaikkea tarpeellista omaan kotiini, ja näissä paketeissa oli selkeästi ollut ajatus mukana. Olin koko illan ollut jotenkin muutenkin niin herkillä, että kun näitä lahjoja availin, ei ollut itku kaukana. KIITOS siis tytöt, sekä kaikki onnittelijat! ♥ 

Lauantai aamupäiväni on sujunut hitaan aamupalan ja noin tunnin ulkona reippailun merkeissä. Myöhemmin päivällä yksi salolaisista ystävistäni tulee luokseni sleep overeille, ja voi kuulkaa kun tämä kaksikko pääsee vauhtiin niin sitten mennään eikä meinata. Meille aina sattuu ja tapahtuu yhdessä, ja joskus mietin, että olemme parempia yksin kuin yhdessä, koska blondi-levelit huitelee pilvissä kun lyömme viisaat päämme yhteen… 😀 Ei vaan, olet rakas Ande, ja aion juosta sua vastaan avosylin kun punainen paholaisesi kaartaa pihaan. ♥ 

Mitä teille kuuluu? Miten Joulu ja välipäivät ovat sujuneet, tai millaisia suunnitelmia teillä on Uutta Vuotta varten? 🙂

xx Lotta