Kauan kaivattu breikki arjesta koitti vihdoin, kun piipahdettiin minilomalla Prahassa kuluneella viikolla. Matkaseurueeseemme kuului minun ja Samulin lisäksi Samuli serkku Ville ja hänen puolisonsa Karin. Oltiin porukalla mietitty jo pitkään, että olisipa kiva lähteä johonkin reissuun ja alkuvuodesta saimme lopulta aikaiseksi varata lennot Prahaan.

Tammikuussa matkaa bookatessa kävi sellainen hassu juttu, ettei meillä ollut hajuakaan että myös jääkiekon MM-kisat kisataan juuri matkamme aikana Prahassa.  Lentoja varatessamme vain hieman ihmettelimme, miten matkat voivat olla niinkin kalliit. Vasta myöhemmin hokasimme, että siellähän on muutama muukin turisti juuri tuona viikonloppuna vierailemassa. Kukaan meistä ei ole mikään jääkiekko-fani, joten hieman kauhulla odotimme millainen ”kisamatka” tästä oikein seruraisikaan (lähinnä pohdimme, onko paikan päällä käynnissä hirveä lätkähulina), mutta iloksemme huomasimme etteivät kiekkokilpailut näkyneet paikan päällä oikein mitenkään.

Majoittauduimme Airbnb:n kautta vuokraamaamme kämppään, joka sijaitsi kaupungin uudessa osassa. Sijainti oli täydellinen ja voin lämpimästi suositella myös kyseistä asuntoa, mikäli olet suuntaamassa matkalle Prahaan. Ihanteellinen seikka kämpän suhteen oli myös se, että siellä oli kaksi erillistä makuuhuonetta, näin ollen kummankaan pariskunnan ei tarvinnut könöttää öitään sohvalla.

Periaatteena tällä reissulla oli puhtaasti rentoutuminen. Päätettiin jo etukäteen, ettei mitään aikatauluja tehdä vaan tsekkaillaan mestoja rauhassa ja valitaan muutamia ravintoloita, missä käydään safkaamassa. Kukaan meistä ei ollut aikaisemmin Prahassa käynyt, joten minkäänlaisia ennakko-odotuksia meillä ei ollut. Päivät kuluivatkin tehokkaasti siten, että aamulla suuntasimme kaupungille ja illalla johonkin ennalta katsottuun ravintolaan. Illastimme mm. ensimmäisenä iltana kuuden ruokalajin illallisen ravintolassa, joka oli saanut maininnan Michelin-oppaassa. Hinnalla ei tämääkään mesta päätä huimannut, sillä yleisesti ottaen varsinkin ruoka- ja juomapuoli ovat Prahassa todella edullisia. Iso olut maksoi keskimäärin 2 euroa, pääruuat taas huitelivat 5-7 eruron hinnoissa (riippuen toki paikasta, sillä kävimme myös ns. turistialueilla syömässä – niissä hintataso oli selkeästi korkeampi). Prahassa ravintolatarjonta oli kirjavaa, joten kirjoitan aiheesta vielä erillisen postauksen tällä viikolla.

Shoppailukaupunkina Praha oli ihan okei. Keskustasta löytyi valtava ostoskeskus Palladium, jossa oli yli 200 liikettä. Perinteiset Mangot ja Zarat koluttiin myös, mutta vaatteiden hintataso oli samaa luokkaa kuin Suomessa.

Prahassa on superkaunista. Arkkitehtuuri on pääasiassa vanhaa, mutta toki sekaan mahtuu myös uudempia rakennuksia. Ihasteltavaa ja katseltavaa riitti, varsinkin kun pääasiassa kävelimme paikasta paikkaan. Välimatkat eivät olleet tai eivät ainakaan tuntuneet mitenkään pitkiltä, joten jos vaan kunto kestää suosittelen ainakin aluksi jalkapelillä kulkemista kaupungissa.

Nähtävyyksiä kävimme tiirailemassa raitovaunulla. Vuokraamamme asunnon omistaja vinkkasi, että kannattaa hypätä ratikkaan numero 22, joka on ns. turistiratikka, tällä pääsimmekin näppärästi suurempien nähtävyyksien äärelle. Kävimme tsekkamassa mm. vaikuttavan Pyhän Vituksen katedraalin ja John Lennon –seinän. Seinä syntyi Lennonin murhan jälkeen, jolloin hänestä tuli prahalaisten nuorten sankari. Tämän jälkeen seinään alkoi ilmestyä piirroksia Lennonista ja hänen teksteistään. Viranomaiset eivät kuitenkaan tästä pitäneet, joten he yrittivät pitää seinää puhtaana, mutta piirroksia ilmestyi aina uudestaan ja lopulta siitä muodostui tunnettu nähtävyys. Seinä muuttuu siis jatkuvasti, ja vierailummekin aikana joku maalaili seinään taas uutta teosta.

Pojat olivat järkänneet myös meille tytöille romanttisen yllätyksen – tosin Samuli möläytti ennen reissua, että ”meillä on teille tytöille reissussa sitten yllätys luvassa”, joten kärsimättömään tyyliin sitten intin koko matkan ajan, että mikä se yllätys on? Kerro, kerro!

Yllätys olikin superromanttinen, sillä pojat olivat ostaneet meille rakkauslukot! Rakastavaisen silta jonne lukot kiinnitimme, sijaitsee ”Prahan Venetsiassa”, ihan lähellä Lennon-seinää. Sillan alin menee ns. Pirunpuro, joka on Vlatva-joen sivuhaara. Tarina kertoo, että lähellä puroa on asunut pahasisuinen pyykkärinainen, jonka mukaan puro on nimetty. Rakastavaisen silta olikin ihan täynnä lukkoja, mutta hyvin saimme sinne myös omamme mahtumaan. Minusta tämä on ihan hauska perinne. 

Jokaisessa kaupungissa on niitä omia kommervenkkejään, niin myös Prahassa. Palvelukulttuuri oli paikka paikoin töykeää, eräänkin baarin henkilökunta väitti, ettei ravintolaan mahdu vaikka pöytiä oli vapaana vaikka kuinka. Kaupoissa henkilökunta ei myöskään ollut kovinkaan innokkaana auttamassa. Hinnoista kannatti myös etukäteen neuvotella taksien kanssa, jottei tullut sitten mitään ylläreitä kyydin päätteeksi.

Pääasiassa Prahasta jäi kuitenkin todella hyvä fiilis. Kaupungissa on helppo liikkua, ruoka ja juoma on todella halpaa. Kaupunki on kaunis ja erittäin siisti. Ehdottomasti suosittelen mestaa, jos vaikkapa miettii hyvää viikonloppureissukohdetta.