Kaukorakkautta

Pohdin tänään elämäni tärkeimpiä asioita ja sitä, miten paljon mun elämä muuttui viime vuonna ja kuinka se muutos lähti käyntiin vitsistä.

Mä olen aina ollut vähän sellainen tyyppi, joka ei koskaan nuorempana saanut mistään seurustelusuhteista kiinni. Kaverit vaihtoi miehiä kuin sukkia ja heti yhden eron jälkeen olikin jo uusi kiikarissa ja sen kanssa alettiin seurustelemaan. Sillä välin mä kyllä tapasin poikia ja hengasin kaksilahkeisten kanssa, joidenkin kanssa kauankin. Ikinä nämä hengailut ei kuitenkaan mihinkään seurustelusuhteeseen johtaneet. Joo, pari sellaisen tapaista viritystä oli kyllä, mutta en mä niitä laskisi kunnolliseksi seurusteluksi. Mietin pääni puhki, että miten ihmeessä muut saa ne hengailut siihen seurustelupisteeseen saakka. Muut hehkutti, miten ihkutihkuu on nukkua jonkun vieressä, ja mä vaan ajattelin, että minä kyllä nukun mieluiten yksin. Näinhän se oli. Aina kun mä nukuin näiden hengailumiesten vieressä, niin se uni oli tosi kevyttä. En pystyny rentoutumaan ja olin vain puoliunessa.

No viime vuoden kesäkuussa olin tapani mukaan vaan makoilemassa sohvalla, laiska kun olen. Mielessä vaan jylläs, että kuinka pirun tylsää mulla just nyt on. Kaverit paineli jossain ja minä makaan yksin sohvalla, jippii. Jostain takaraivosta tuli ajatus, että menenpä nyt ihan vaan vitsillä katsomaan mitä deittisivuilla tapahtuukaan, ilman mitään pyrkimyksiä mihinkään. En ikinä ennen ollut moista tehny enkä edes tienny, mitä kaikkia niitä sivuja olikaan. Otin ensimmäisen ilmaisen vaihtoehdon, joka tuli nopealla googlailulla vastaan. Siellä oli Suomi ja muut maat sekaisin, juttuseuraa löytyisi ympäri maailmaa. Änkesin sinne pari kuvaa itestäni, kirjoitin itestäni lyhyen ja hyvin kälyisen esittelyn ja aloin selaamaan sivua. Ei mitään maata mullistavaa, mutta ihan kivaa jutustelua tylsään kesälomaan.

Kolme päivää rekisteröinnin jälkeen tulee viesti, ”Hi, my name is C. How are you?”

Katson hyypiön profiilin läpi – ei nyt oikein kyllä iske. Yhteensopivuusprosentti meillä on korkea, mutta mikä tää profiilikuva oikein on? Näyttää liikaa mun serkulta! No okei, vastaan silti, eihän siinä mitään häviä. ”I’m fine, thanks. What about you?” Suomalaisella tyylillä, lyhyesti tietenkin.

Yllättäen juttu lähti luistamaan ihan älyttömän hyvin. Meidän jutut osui niin hyvin yhteen, eikä se ees enää näyttänytkään mun serkulta. Homma alkoi uhkaavasti olemaan sitä, että istuin päivittäin tuntikausia kirjoittelemassa tän hyypiön kanssa, eihän tän nyt ihan näin pitänyt mennä.

Elokuussa eräänä iltana istuin siinä samassa sohvannurkassa, josta koko hullunmylly lähti käyntiin. Tällä kertaa kauhusta kankeana, sillä olin mennyt lupaamaan, että tänä iltana puhutaankin sitten oikein Skypessä. Mielessä pyöri yläasteen englanninopettajan kommentti siitä, kuinka mulla on hölmön kuuloinen aksentti. Kiitos kannustuksesta. :D Hyypiö soittaa ja vastaan luultavasti ääni väristen. Se pommittaa heti sarjatulella höpinää paksulla brittiaksentilla. Että mitä? En keskity edes sen sanomisiin, vaan siihen, kuinka täydellinen voi miehen ääni olla. Itsehän tuskin sain sanaa suustani ja mun vastaukset kysymyksiin oli kyllä ja ei -luokkaa.

Puhelut alkoi olemaan jokailtaista kauraa. Aloin jo pikkuhiljaa tajuamaankin, mitä se oikein sanoi ja uskalsin jopa itsekin tulla kuorestani ulos. :D Tiedoksi vain sille opettajalle, ettei se aksentti suinkaan ole hölmö. Mitä enemmän puhuttiin Skypessä, sitä varmempi aloin olemaan, että tämä mies on pakko nähdä livenä edes kerran. Mitä todennäköisimmin historia toistaa itseään ja nähdään kerran eikä homma etene siitä ikinä mihinkään. Välimatka vaan oli pitkä, eikä sitä noin vain lähdetä Englantiin yksille treffeille.

Muutamaan kertaan vakuuttelin itelleni, että eihän tossa ole yhtään mitään järkeä. Miehiä on lähempänäkin ja tollanen reissu tietää vaan rahanmenoa saati ketutusta, kun mies paljastuukin ihan erilaiseksi eikä hommasta tule mitään. Klikkaa mua kertoo totuuden, ei missään deittisivuilla ole normaaleja miehiä.

Vakuutteluista huolimatta istuin joulukuun ensimmäinen päivä Helsinki-Vantaalla lentolippu ja passi kourassa.