Kohta on jo joulu!! Woop!

Elämä nelihenkisenä perheenä (plus kissat) on pitänyt aika tehokkaasti kiireisenä! Pikku-Aaron on pian jo 5kk vanha ja heti helmikuun alussa vietetään Stephenin kolmansia synttäreitä. Tämä toinen vauvavuosi tuntuu porhaltavan ohi hirmuista vauhtia. Ikävä kyllä ensimmäisten kuukausien suht hyvin nukutut yöt on jo historiaa ja Aaronin yölliset bileet vetää vertoja pian jo Stephenille. Tällä kertaa en tosin ota väsymystä jostain syystä ihan niin raskaasti, vaan yritän parhaani syventyä opiskeluun ja töihin ja kaikkiin muihin kivoihin juttuihin.

Aaron kulkee edelleen mukana yliopistolla ja kirjastossa Stephenin viettäessä aamupäivät metsässä tarhaporukassa karhua leikkien. Päiväkotihommiin olen edelleen äärettömän tyytyväinen. Koulupäivän jälkeen saan poikkeuksetta käsiini valtavan iloisen, hyväntuulisen ja energisen taaperon, joka olisi valmis mihin vain. Kaverisuhteita tuntuu myös pikkuhiljaa syntyvän ja useasti löydän Stephenin leikeistä samojen lasten kanssa. Hoitajiin en voisi olla tyytyväisempi – meillä on selkeästi yhteinen sävel mitä tulee Stephenin tarpeisiin ja toki äitinä on kivaa kuulla kehuja omasta lapsesta, joka on kuulemma aina niiiiin iloinen. Jep, uhmaikää ei vieläkään ole, vaan kaikki asiat ovat ”jee, niin kivaa!”. Sydän sulaa kun käyn vielä illalla antamassa viimeisen iltapusun ja peiton alta kuuluu huokaisu ”Titi happy” (Titi = Stephen). <3 

Opinnoissa on mukava, rento vaihe meneillään. Ehdin alkusyksystä suorittamaan sen verran opintopisteitä, että voisin periaatteessa rentoilla kesään saakka 😀 Ajattelin kuitenkin nyt vielä rutistaa sen verran mitä pystyn, sillä haluaisin jäädä kotiin Aaronin kanssa vielä toiseksi vuodeksi. Vaihtoehtona olisi ollut palkata ensi syksksi taas meille hoitaja kotiin, mutta yhtä hyvin voisin oikeastaan suorittaa vuoden verran kirjatenttejä. Aaron kun ei enää vuoden ikäisenä varmasti kulje mukana luennoilla nykyiseen malliin. Kuukauden ajaksi joudun tosin labraan, mutta siitä kyllä selvitään perheen voimin!

Mahdun taas lempparifarkkuihin!! Woop! Raskauskiloja on tosin vielä muutama jäljellä, mutta lempparifarkut jalassa ei kyllä haittaa yhtään <3 Hammasrautaoperaatio on myös vauhdissa. Yläleuka on jo tosi hyvällä mallilla ja alaleukakin on ollut kuukauden päivät kojeistettuna. Voi tosin olla, että leuasta on vielä poistettava neloset, jotta leegot mahtuvat paikoilleen, mutta hiljaa hyvä tulee… Yllättävän kivuttomasti on kyllä tämä hammasoperaatio lähtenyt liikkeelle (kiitos YTHS!). Vuoden-parin päästä mulla on sitten sellainen Pepsodent-hymy ettei oo tosikaan 😉 Toki tämänkin olisi voinut hoitaa jo silloin lapsena kuntoon, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan!

Tammikuussa vietetään mun ja Paulin kolmatta hääpäivää! Treffeille ei olla kauheasti nyt viimeaikoina päästy kun Aaron on vielä niin tississä kiinni, mutta kuukauden päästä maistellaan jo puuroja, niin ehkäpä sitten on taas enemmän parisuhdeaikaa. Lyhythän tämä pikkuvauva-aika on, mutta parisuhdetta ei sovi unohtaa – arkiset rakkaudenosoitukset ovat nyt suuressa arvossa. Paul otti nyt mun ja poikien sukunimen ja jostain syystä se tuntuu tosi kivalta, vaikka nimihän se vaan on <3