Ihanan vuoden päätös

Räiskis! Köhköh! Niisk! Niiiiiisk! 

Jep, jep. Nyt Paulia raastanut flunssa piinaa mua. Olo on surkea. Eilen kuljin ympäriinsä vessapaperitupot sieraimissa kun räkää tuli niin vallattomasti. Pöhnä. No onneksi Paul ymmärsi tulla kotiin Alepan kautta. Keltaisesta pussukasta paljastui sellainen ”juhla-ateria” ettei oo tosikaan. Pöydästä (tai siis sohvan nurkasta) löytyi lopulta kolmen suklaapatukan, yhden jäätelön, karkkipussin, sipsipussin ja yhden Strongbow-siiderin maalliset jäänteet. Nam nam. Saatiin viimeinkin aikaiseksi katsoa World War Z. Ilmeisesti kirja on leffaan jännittävämpi ja monipuolisempi, mutta olin todella positiivisesti yllättynyt. Zombileffana ei mikään paras, mutta tautiepidemialeffana oikein miellyttävä. Sitten kun joskus taas luen, tulee kyseinen eepos lukulistalle!

Nukkumaan mentiin kymmenen pintaan, mikä on meille kyllä aika saavutus kun yleensä ollaan sängyssä jo tuntia aikaisemmin. 

Stephen ei saanu yöllä nukuttua. Ehkä vika oli raketeissa tai sitten mä kuorsasin liian kovaa mun nuhanenän kanssa. Haluun uskoa, että ne oli ne raketit. Klo3.30 siirsin hoitovuoron Paulille ja menin ite sohvalle nukkumaan korvatulpat korvissa (missä on mun Mom of the Year-palkinto?!). Paul oli luovalla tuulella ja auttoi Stepheniä nukahtamaan ensin parvekkeella vaunuissa ja sitten vaan kuori ylimääräiset vaatteet varovasti pois ja siirsi vaunut makuuhuoneeseen. Toimi! Seuraava herätys olikin sitten vasta 7.30 kun Paul oli lähtenyt töihin ja mä olin saanu jo neljä tuntia yhtämittaista unta kalloon. Wohoo. No coffee needed today!

Haikeilla mielin muistelen mennyttä vuotta! Aivan ihanaa aikaa oli. Toivottavasti tämä vuosi olisi yhtä täynnä rakkautta ja iloa ja mahdollisesti sisältäisi muutaman nukutun tunnin lisää! 🙂

Suhteet Oma elämä