Kaksin kotona ykkönen

Päivät meiä isäihminen viettää ahkerasti töissä, eli meillä on Pikku-Stephenin kanssa laatuaikaa. Stephenin ollessa ainokainen ei oikee pygee vertailmeaan onko nuppis easypeasy-vauva, mutta meillä on tosi kivaa!

Rakas täyttää huomenna täydet neljä kuukautta ja heräilee yöllä maitobaarille kerran tai kuusi. Haha. Stephen on vauva, eli niin niin se vissiin kuuluukin olla ja iso kiitos mammahormoneille kun aamuisin on silti aina kiva herätä! (Alkoi se aamu sitten klo6 tai klo11.) Verrattuna paviaanivauvan hoitoon ihmisvauva on kyllä simppeli elollinen kun homo sapiens-lasta voi imettää ihan ite! Yöllä herään ihan mieluusti vaikka sen kuus kertaa kun ei tarvii ravata keittiössä niiden pullojen ja mikron perässä.

Stephen on toistaiseksi liikunnallisesti melkoisen rajoittunu, eli nuppunen kantokassiin vaan ja aamupalaa väsäämään. Mä oon nääs samalla myös ahkera biologian opiskelija, eli vaavin kuorsatessa/kuolatessa repussa, katon viikon luentoja, teen online-tenttejä ja hyvällä tuurilla kirjottelen esseetä. Ok, kyl me katotaan roskatelkkuakin – Game of Thrones toki ei oo mitään crappia. Säästä riippuen käydään vaunuilemassa, mutta yleensä me odotellaan Paulia kotiin, niin mennään koko poppoo kimpassa ihailemaan hevosia ja muuta maailman menoa.

Että sellasta on vauvan kanssa kotona. Aika tosi ihanaa.