Mai 2015
Toukokuu. Mun lempikuukausi ja ihan vain siksi, että mulla on synttärit 😉 No ei vaiskaa! Toukokuussa alkaa yleensä myös lomat kouluista, väkerretään viimeiset tentit ja kokeet, istutaan lukuvuoden viimeisillä luennoilla ja otetaan kesän ensimmäiset terassidrinkit kavereiden kanssa. Tämä mun elämän 25. toukokuu oli vähän erilainen.
Ensinnäkin tämä raskaus rajoittaa aika tehokkaasti kaikkea sosiaalista kanssakäymistä lapsettomien kavereiden kanssa. Aivan, olen edelleenkin koko kaveripiirin ainoa perheellinen. Onneksi on ihanat naapurit, joiden kanssa on mukavaa lounastaa ja vaihdella kuulumisia. Myöskin vanhempien ja siskojen kanssa on tullut vietettyä paljon aikaa.
Tänä vuonna en myöskään pidä kesälomaa opinnoista vaan suoritan niin paljon kursseja kuin vain ennen vauvan syntymää ehdin. Poksahtamisen jälkeen olen buukannut seuraavan tentin vasta yli kuukauden päähän, eli ehdin siinä pari viikkoa ihan vain ihmetellä vauvaa ja auttaa Stepheniä sopeutumaan päiväkotielämään ennen kuin alkaa taas päikkäripänttäämiset. Mutta en valita! Opiskelu on mukavaa, mutta mukavaa olisi myös joskus valmistua…
Toukokuussa kävimme myös vanhalla kunnon Viking Linen Tukholman ristelyllä. En missään nimessä odottanut, että meillä olisi ollut niin hauskaa kun oli! Stephen nautti laivan leikkihuoneesta ja Tuhkolman Junibackenista ihan hurjan paljon ja buffetin nakit ja jäätelö tekivät pienen miehen hyvin onnelliseksi. Meillä oli myös Paulin kanssa kivaa ja tämä olikin Paulin ensimmäinen kerta Ruotsissa. Tykästyimme Tukholmaan ja toivottavasti pääsemme lähivuosina uudestaan risteilemään. Voin myös suositella Viking Linen neljän hengen isompaa hyttiä, jossa on parisänky ja sitten kaksi sellaista seinältä kipattavaa petiä. Hyttiin mahtuivat mukavasti myös meidän melko isot rattaat ja muutkin roippeet. Ikävä kyllä kopperossa ei ollut ikkunaa, mutta hyvin vähän aikaa hytissä tuli muutenkaan vietettyä.
Ehdin myös kissanäyttelyyn Olivian (MyArt Jungle Rock n Spots) kanssa ja nyt puuttuu enää yksi ainoa serti Champion- tittelistä. Jee! Bobbin astutus tapahtuu toivottavasti seuraavasta juoksusta, eli parin kuukauden päästä meillä on hyvässä lykyssä pieniä kotileopardeja, joiden isä on hieno Ranskasta tuotu hopeabengali. Jännittävää!
Stephen sai toukokuussa uuden (isojen poikien) sängyn. Punkaksi valikoitui Stokken pyöreän mallinen pinnasänky, josta otimme yhden laidan pois. Nyt Stephen pääsee siis aamuisin ihan itse kömpimään mun viereen herätessään. Sängyn vaihtamisen jälkeen loppuivat myös yöheräämiset (JEE!!). Stephen tykkää siitä, että hän pääsee halutessaan milloin vain meidän luokse, mutta neljän viikon aikana hän on vain yhtenä yönä ilmaantunut meidän väliin nukkumaan. Pottatreenit aloitettiin kunnolla myös toukokuun alussa. Kahteen viikkoon saatiin noin kaksi pissaa osumaan pottaan ja homma oli aika toivotonta. Viime sunnuntaina vietin kuitenkin sukulaissynttärit ja pesin kaikki tekstiilit, matot, verhot ja luuttusin lattiat. Kämppä haisi vähän vähemmän spugeluolalta ja Stephen sai pitää vaipat jalassa 24h. Ajateltiin, ettei tilanne voi kuitenkaan huonommaksi mennä. No, seuraavasta aamusta alkaen Stephen sai lähes kaikki hädät osumaan pottaan ja nyt kolmantena päivänä tuon synttärijuhlatauon jälkeen Stephen nukkui jo päiväunetkin ilman vaippaa ilman ongelmia. Jee!
Tosiaan tuli 25 vuotta täyteen… Neljännesvuosisata. Jos elän sata vuotta, on vielä kolme neljäsosaa jäljellä. Aika jees! Paljon sitä on nimittäin mahtunut tähänkin aikaan. Lapsetkin on jo melkein tehty, työelämäänkin pääsen ennen kolmikymppisiä ja niin… Hassua, että Stephen menee kouluun samana vuonna kun täytän 30 ja pikkuvelikin täyttää 5. Käytännössähän tuo meinaa, että viiden vuoden päästä voisin viettää synttäreitä vaikkapa Paulin kanssa ihan kahdestaan jollain minilomalla ja pojat ovat mummin ja opan luona kylässä. Oooo. Pitää heti ryhtyä suunnittelemaan!
Yhteenvetona siis oikein kiva kuukausi takana vappuineen, äitenpäivineen ja synttäreineen.
