Ohi on! Imetys nimittäin.

Hahahaaa!!! Imetyshommelit alkaa mun osalta olla hoidettu. Viimoiset kuukaudet homma oli aika lailla tämmöistä. Balilla pureminen onneksi helpotti, mutta olin jo psyykannut itseni siihen mielentilaan, että lopettaminen aloitellaan heti Suomessa.

Balilla imetyskertoja oli päiväsaikaan noin viisi ja yöllä sitten muutama päälle. Yksivuotiaalle vissiinkin aika paljon. No ensin lopetettiin yöimetykset. Paul meni kahdeksi yöksi Stephenin kanssa nukkumaan ja siinä se sitten olikin. Ei pikkuinen edes pyytänyt iskältään maitoa. Tän jälkeen kiskoin itselleni parit rintsikat päällekkäin ja paksun topin yöksi, jotten päätyisi tahtomattani buffetiksi. Onnistui! Kohta on jo kolme viikkoa takana ilman yöimetyksiä!

Päiväimetyksiä aloin tiputtelemaan aina yhden kerrallaan. Lopulta imetystä oli vain joka toinen päivä illalla. Edellisestä imetyksestä on nyt pian kaksi vuorokautta, mutta tissejä ei vieläkään pakota, eli enpäs taida imettää tänään ja katsotaan asiaa huomenna uudestaan, että onko pakko vielä kerran imettää vai oliko tää homma jo siinä!

JES!!!!! Paul lupas leipoo mulle kakun tämän 13kk kestäneen imetysurakan kunniaksi ja oon sen kyllä ansainnut. On ihana, ihana fiilis kun koko korppa on taas mun ihan ikioma <3 Ainoo harmitus on, että lihon nopeasti aika muodottomaksi, jos en tee vähän ruokaremonttia. Nyyh.

Kaikkiaan tää imetyksen lopetus sujui hurjan helposti ja ilman tikuja tai huonoja fiiliksiä. Stephenin ruokahalu on parantunut ja poika maistelee nyt rohkeammin ihan ”aikuisten” ruokia. Lehmänmaito maistuu toden teolla ja mitään allergoita tai mahavaivoja ei ole. Wohoo!

Noin 70% yöunista menee nykyään ihan muutamalla herätyksellä, mutta on niitä ihan järkyttäviäkin öitä kerran tai kaksi viikossa. Koko ajan parempaan suuntaan! Mun opiskelut sujuu hyvin ja oon pysynyt aikataulussa. Nyt alkaa vähän haastavammat osa-alueet, joiden parissa vierähtää varmaankin loppukuukausi, mutta huhtikuun alussa voin toivottavasti jo vähän huokaista helpotuksesta…