Nukkumatti on tehnyt meille ohareita nyt sen puolitoista vuotta. Pistäytymisunikoulu on osoittautunut aivan superiksi ja itse nukuttaminen iltaisin ja päikkäreille luonnistuu nykyään alle kymmenessä minuutissa. Yöt oli silti yhtä hulinaa, mutta viime yönä pieni, reipas Stephen otti ja nukkui seiskaan saakka aamulla ilman ainuttakaan herätystä!! Olin aivan kauhuissani kun aamulla heräsin ja tajusin mitä kello on. Olin jo aivan varma, että jotain kamalaa on käynyt… Itkuhälytin epäkunnossa tai Stephen on kidnapattu tai jotain muuta hirveää. Kompuroidessani Stephenin huoneeseen, pieni oli juuri kääntymässä pystyyn sängyssään. Perfect timing!

Toki tää loistava yö saattioi olla ihan one-off, mutta toivottavasti Stephenkin nyt huomasi miten kivaa on nukkua koko yö ihan putkeen ja näitä tulee enemmän. Mieli on tänään kyllä niin korkealla, vaikka huominen tuo tullessaan kahdeksalta alkavan kemian luennon, vähän evoluutiota ja systematiikkaa ja sitten illalla yövuoroon tekemään invistä. Niin ja heti seuraavana aamuna taas iloisesti luennolle. Woop!