Huone taaperolle

Meillä on Stephenille oma huone. Sitä ei oo käytetty ollenkaan. Sillo tällö toinen meistä on nukkunut evakossa ylimääräisessä sängyssä ja on sinne välillä joku vieraskin majoitettu, mutta muuten neliöt on lähinnä satunnaisen roinan peitossa. Stephen kun nukkuu edelleen meidän kanssa ja lelutkin on jemmassa olohuoneessa, niin eipä pikkuinen ole kyseisessä huoneessa aikaa viettänyt. 

Stephenin ekojen synttäreiden jälkeen olisi tarkoitus pikkuhiljaa alkaa sisustaa lastenhuonetta sopivaksi paikaksi pikkuiselle leikkiä ja nukkua. Ideoitakin riittää! Tässä pari kuvaa jutuista, joita ajattelin huoneeseen laittaa…

Kuvankaappaus 2013-12-22 kello 13.54.42.png

Kuvankaappaus 2013-12-22 kello 13.57.12.png

Kuvankaappaus 2013-12-22 kello 13.56.31.png

Kuvankaappaus 2013-12-22 kello 13.53.17.png

Ikeasta oon myös bongannut muutaman taulun, tyynyjä ja jutskia, joilla muutan ton jenkkisängyn sohvaksi. Luultavasti huoneeseen tulee myös joku Billy-kirjahylly ja koreja leluja varten. Joulupukki toi Stephenille aivan ihanan huovutetun maton, josta tulee loistava alusta pikkuisen leikeille. Käyttöön saadaan myös upea puinen lasten antiikkisänky mun vanhemmilta. Tarkoitus on saada yleisilmeestä.. no, iloinen! Sellainen, jossa on paljon kivoja värejä, eläinkuvioita, kiinnostavia pintoja ja tilaa meuhkata!

Tällä hetkellä paikka on ankeuden huippu! Tässä vähän BEFORE kuvamateriaalia.

DSC_0881.JPG

DSC_0880 1.JPG

DSC_0879 2.JPG

Paul on näköjään iskenyt seinälle Nalle Puhin ja paviaanin. Eipä ihan hirveesti auta tämän läävän yleisilmettä, mutta hyvä yritys! Kyllä tästä vielä huone saadaan…

Suhteet Sisustus Oma elämä

Ihanan vuoden päätös

Räiskis! Köhköh! Niisk! Niiiiiisk! 

Jep, jep. Nyt Paulia raastanut flunssa piinaa mua. Olo on surkea. Eilen kuljin ympäriinsä vessapaperitupot sieraimissa kun räkää tuli niin vallattomasti. Pöhnä. No onneksi Paul ymmärsi tulla kotiin Alepan kautta. Keltaisesta pussukasta paljastui sellainen ”juhla-ateria” ettei oo tosikaan. Pöydästä (tai siis sohvan nurkasta) löytyi lopulta kolmen suklaapatukan, yhden jäätelön, karkkipussin, sipsipussin ja yhden Strongbow-siiderin maalliset jäänteet. Nam nam. Saatiin viimeinkin aikaiseksi katsoa World War Z. Ilmeisesti kirja on leffaan jännittävämpi ja monipuolisempi, mutta olin todella positiivisesti yllättynyt. Zombileffana ei mikään paras, mutta tautiepidemialeffana oikein miellyttävä. Sitten kun joskus taas luen, tulee kyseinen eepos lukulistalle!

Nukkumaan mentiin kymmenen pintaan, mikä on meille kyllä aika saavutus kun yleensä ollaan sängyssä jo tuntia aikaisemmin. 

Stephen ei saanu yöllä nukuttua. Ehkä vika oli raketeissa tai sitten mä kuorsasin liian kovaa mun nuhanenän kanssa. Haluun uskoa, että ne oli ne raketit. Klo3.30 siirsin hoitovuoron Paulille ja menin ite sohvalle nukkumaan korvatulpat korvissa (missä on mun Mom of the Year-palkinto?!). Paul oli luovalla tuulella ja auttoi Stepheniä nukahtamaan ensin parvekkeella vaunuissa ja sitten vaan kuori ylimääräiset vaatteet varovasti pois ja siirsi vaunut makuuhuoneeseen. Toimi! Seuraava herätys olikin sitten vasta 7.30 kun Paul oli lähtenyt töihin ja mä olin saanu jo neljä tuntia yhtämittaista unta kalloon. Wohoo. No coffee needed today!

Haikeilla mielin muistelen mennyttä vuotta! Aivan ihanaa aikaa oli. Toivottavasti tämä vuosi olisi yhtä täynnä rakkautta ja iloa ja mahdollisesti sisältäisi muutaman nukutun tunnin lisää! 🙂

Suhteet Oma elämä