Ihmisvauvat on melkoisen helppohoitoisia tyyppejä. Toki ne itkee ja valvottaa, vaippaa pitää vaihtaa yms, mutta yritähän kasvattaa toista kädellistä! Mulla on kokemusta paviaanilapsista. Kuvittelehan elämää vauvan kanssa, jota et voi laskee alas edes suihkun ajaks. Ihmisvauva on yleensä hetken tyytyväinen sitterissä, leikkimatolla tai jonkun muun sylissä. Paviaanille ei kelpaa kukaan tai mikään muu ku äiti. Karvanen lapsi loikkuu sussa kynsin ja hampain ympäri vuorokauden ekojen kuukausien ajan. No tilanne ei hirveesti kohene tänkään jälkeen, sillä nyt sun nuppunen alkaa tekemään tuhojaan. Et edelleenkään voi tehä itsenäisesti mitään, sillä sun kulta on vähintäänkin levittelemässä vessapaperit ympäri kämppää, kiipeemässä käärmeen pesään, rempimässä lamppuja alas, syömässä skorpioneja tai varastamassa ruokaa.

Myöskin on muistettava, että sun lapsi on luultavasti joutunu todistamaan koko sukunsa lahtaamista ja roikkunu kuoleman kielissä äitinsä ruumiissa päiväkausia. Vähemmästäkin saa painajaisia. Eli sun vauva puree ja raapii sua koko yön. Silti joka aamu on herätys klo6 ja siitä väännät sitte iloisesti 12h työpäivän vauvan roikkuessa kyydissä. Myöskään paviaania ei voi imettää, eli öisin saat useita kertoja kompastella pilkkopimeessä keittiöön rottien keskelle lämmittelemään korviketta. Ja btw: edes kaks vaippaa päällekkäin ei pidättele paviaanin ripulikohtausta. Jep. Voin kertoa, että parin kuukauden jälkeen alat olee melkoisen finito (kuorrutettuna kakalla) ja ajatus ihmiskolmosista huolehtiminen yksin alkaa kuulostamaan melkoisen kivalta lomalta.

On ne paviaanilapset silti niin ihania <3