Sun, mun ja meidän rahat

Kun mä ja Paul päädyttiin asumaan saman katon alle, yllätyin; Paul ei todellakaan ole mikään materialisti. Vaatteissa saa ihan vapaasti olla reikiä, kengät voi olla kaksi kokoa liian pienet (tai isot), pala saippuaa ajaa shampoon, hoitoaineen ja dödön virkaa. Sitä se Afrikka teettää vissiin. Tollasilla asioilla kun ei siel pusikossa oo mitään merkitystä.

Paul ei käsittäny miksi pitäisi maksaa 30 euroa parturikäynnistä kun saksilla voi napsia pahimmat hapsut kotonakin pois. Kaikki kodin sisustukseen liittyvä oli miehelle vähintäänkin käsittämätöntä haaskausta. Paulin ilme oli mahtava kun ostin itelleni shampoon, joka maksoi vissiin 20 euroa. Onneks Paulista kuoriutui hyvin ymmärtäväinen ihminen näiden asioiden kanssa ja nykyään mies tuo mulle parsittavat sukat ihan oma-alotteisesti ja parturiinkaan ei tarvitse kamalan paljon patistella. Välillä kuulen myös kehuja siitä, että onpas meillä kaunis koti johon on ilo tulla. Told ya so!!

No, koska mähän tuon taloon kuitenkin vaan sen kotihoidontuen ja Paul on se joka siis meidät elättää, oli mulla jatkuvasti vähän huono omatunto shoppailla niitä ylihintaisia shamppoita. Loppujen lopuksi päädyttiin ihan loistavaan ratkaisuun, joka on lopettanu meillä kaiken keskustelun raha-asioista!

Kuun lopuks meillä tulee kaikki rahat yhdelle tilille. Tästä potista maksetaan vuokra, laskut ja ruoka. Jäljelle jäävästä summasta otetaan meidän kummankin omille tileille tietty summa (yleensä 100e/kk), jonka saa pistää menemään ihan mihin vaan tai puolestaan säästää. Loput rahat menee meidän yhteiselle säästötilille, jolta me maksetaan lomamatkat yms.

Onneks ollaan kummatkin ruokaostoksilla sitä mieltä, että mielummin ostetaan vähän, mutta laadukasta (ja luomua!). Toki kärryyn joskus eksyy jotain syntejäkin, mutta Prismassa ei synny kahakkaa siitä, että miksi maidon ja munien pitää olla organic. Kaupassakin käydään vain kerran viikossa tarkan ostoslistan kanssa. Mä laadin meille aina seuraavan viikon menu:n ja sitten sen mukaan mennään. Toki hedelmiä ja maitoja pitää välillä kantaa kotiin isojen kauppareissujen välissä.

Miten teillä muilla perheen raha-asiat hoidetaan? Tarvitseeko finansseista keskustella?