Tutustuminen päiväkotiin
Valitsemamme päiväkoti järjesti maanantaina infotilaisuuden vanhemmille, jossa oli myös mahdollista täyttää päivähoitohakemus. Ihastuimme päiväkotiin ikihyviksi ja samalla selvisi, että saamme odotella paikkaa luultavasti vielä ainakin vuoden. Olisin mielelläni jäänyt itse sinne hoitoon leipomaan pullia ja lämmittelemään marjoja. Mielestäni ulkoilu ja metsässä retkeily ovat todella tärkeitä asioita lapsuudessa ja odotankin innolla, että Stephen pääsee osallistumaan metsäretkiin ja vanhemapana viettämään koko hoitopäivän kodassa, leiritulen ympärillä ja nukkumaan taljoilla kavereiden vieressä. Lapset myös askartelevat leluja itse. Pääsimme todistamaan mm hiiriperheen huovuttamista, joilla leikitään sitten kodassa. Kaikki lapset myös osallistuvat leipomiseen kerran viikossa. Pikkuiset taiteilevat pullia ja sämpylöitä. Päiväkodilla on myös kasvimaa, jonka hoitaminen on lapsille myös tärkeää. Vaikkemme itse kasvissyöjiä ole, on mielestäni todella hienoa, että päiväkodissa syödään pelkkää luomuruokaa, eikä lihaa ollenkaan. Tapaamamme hoitajat vaikuttivat lämpimiltä ja ammattitaitoisilta.
No, olemme nyt kuukauden ajan työllistäneen ihanaa hoitajaa meillä kotona ja tämä järjestely toimii kuin unelma. Stephenin hoitaja saapuu aamulla, minä pyöräilen tai kävelen luennolle, Stephen ja hoitaja menevät puistoon ja syövät sitten yhdessä välipalaa. Yleensä ehdin kotiin laittamaan Stephenin päiväunille. Labrakurssin alkaessa muutamasta hoitopäivästä on tulossa hiukan pidempi, mutten ole ollenkaan huolissani. Stephenillä tuntuu olevan hauskaa ja turvallinen olo hoitajan kanssa. Niin kivalta paikalta kuin päiväkoti vaikuttikin, en voi varsinaisesti sanoa olevani pahoillani siitä, että Stephen jatkaa kotihoidossa ehkä vielä vuoden (eli lähemmäs 3-vuotiaaksi)… En usko pikkuisen vielä osaavan nauttia muiden lasten seurasta montaa tuntia päivässä ja jakavan aikuisen huomiota kahden muun lapsen kanssa. Oman hoitajan tuleminen meille kotiin mahdollistaa kuitenkin paljon sellaisia asioita, mitä päiväkotihoito ei voi tarjota. Toivon, ettei Stephen harmittele ikäisensä seuran puutetta… Haluan uskoa, että kyllä sitä ehtii olemaan sosiaalinen ihan tarpeeksi sitten myöhemminkin.