Vuosi Morrocanoilia

Morrocanoil-villitys alkoi noin vuos sitten. Mainoksen uhrina pulitin ne puoli sataa euroa putelista öljyä. Good thinking, right? Pumppupullo pulauttelee aika pahaaenteisesti, eli viimeisiä pisaroita viedään. Mitä jäi käteen (tai päähän)?

Mun tukka oli lyhyempi vuos sitten, eli levittelin yhen pumppauksen päivittäin lähinnä latvoihin. Pari kuukautta öljyämisen alottamisen jälkeen kävin siistimässä hiusten päädyt ja jatkoin öljyllä läträämistä. Vähän ennen Stephenin syntymää (noin 6kk sitten) ryhdyin öljyymään satunnaisesti kahdesti päivässä kun mielessä oli hiusten vaalentaminen vauvan syntymän jälkeen. Vaalennuskin sujui hienosti ja tukka pysy hyvässä kondiksessa. Kampaajakin ihmetteli ku kakshaarasia ei ollu nimeksikään.

Sitte tukka lähti irtoomaan. Kaikista irtohiuksista olis saanu suunnilleen jo puolitoista kohtuullista peruukkia. Ilmeisesti tää on ihan normijuttu synnytksen jälkeen ja imetyksen aikana, mutta vähän nyppii silti. Nää karvat mitä viel roikkuu päässä on erinomaisessa kondiksessa! Kakshaarasia ei oo ja oon muutenkin tyytyväinen tähän fledaan (tai mitä siitä on jäljellä). Voin sanoo, etten oo eläissäni ollu näin tyytyväinen mun hiusten kuntoon (miinus tietty siitä, että puolet on tippunu). Moroccanoil-hiusöljy ei dunkkaa pahalta, levittyy helposti, ei oo tahmanen ja hiukset ei missään nimessä näytä limasilta käytön jälkeen.

Ostanko uuden pullon? Epäilen. Hinta on niin törkee ja vaikka oon mielettömän tyytyväinen tuotteeseen, en oo viel keksiny selitystä Paulille, että miksi sen pitää herätä kuudelta duuniin, jotta mä voin hieroo mömmöö tukkaan. Tein siis Stockmannilla vähän testauksia ja musta tuntuu että löysin puolet halvemman hiusöljyn, joka toivottavasti ajaa ihan saman asian. Palaan asiaan ku uus öljy on kokeiltu.

Kuva täältä