Leonard Cohen: The Favourite Game

The Favorite Game on Leonard Cohenin omaelämänkerrallinen Bildungroman. Kirjan kaari etenee lapsesta mieheksi ja se keskittyy päähenkilön sielenelämään ja hengailemiseen. Cohenin kirjoitustyyli on mielenkiintoinen ja aika ajoin tekstissä on arvaamattomia vertauksia, mutta kokonaisuudessaan teos on liian tyypillinen aikansa tuote ja turhanpäiväistä luettavaa.

Breavman always envied the old artist who had great and accepted ideas to serve. Then the colour of of gold could be laid on and glory written down. The death of god in scarlet and glowing leaf is very different from the collapse of a drunkard in a blue cafe, no matter what underground literature might profess.

Kirja muistuttaa paikoitellen Kerouacin beat-romaaneja: alter ego hengailee kaupunkimiljöön yössä tai jutustelee näsäviisaasti frenemy bestiksensä kanssa keveän tason aina toimeentulevana ulkopuolisena, jonka ei oikeastaan tarvitse tehdä töitä. Toinen puoli sukupuolielämineen muistuttaa Philip Rothin teoksia; lopun jakso juutalaisella kesäleirillä toi mieleeni Rothin Nemesis-pienoisromaanin. Intertekstuaalisuus, runojen mielikuvien ja elokuvallisen kerronnan keinojen tuominen kuvaukseen ovat ajatuksia herättäviä, mutta eivät nautittavia. Valitsin yllä olevan siteerauksen, sillä kirja edustaa ylemmän keskiluokan populaaria intellektuallisuutta. Ehkäpä me olemme enää ne ainoat, jotka kirjoja edes lukevat.Leonard_Cohen_2179-edited.jpg

Leonard Cohen ei hyvä kirjailija, mutta maailman parhaan laulajan titteli ei osuisi aivan harhaan. Kirjoittaessaan Cohenista ei välity samanlaista karismaa kuin jopa vain yhden soinnun sointukierron The Law:sta. Kuunneltaessa Cohenia, jopa tälläinen typerys tuntee kasvavansa viisaudessa ja ammentavansa jostain syvällisestä kokemuksesta ja kaiken kaikkiaan tulevansa paremmaksi ihmiseksi kuuntelemalla sellaisia biisejä kuin If it be your will, Love calls you by your name tai In my secret life.

Jos olet Cohen fani, eivätkä levyt riitä, niin kaikin mokomin tartu vain tähän teokseen, onko se hyvää kirjallisuutta vai ei on tarkoituksen vastainen kysymys. Jos haluat lukea pohjoisamerikkalaisista juutalaisista naistenmiehistä, suosittelen tarttumaan Rothiin, jolta etenkin suosittelen hänen varhaista novelliaan Defender of the Faith, joka löytyy ainakin Nortonin amerikkalaisen kirjallisuuden antologiassa.

Luettu: 18.2.17

kulttuuri kirjat