Ei siitä ole vielä hirveän pitkä aika kun sunnuntaisin oli vielä kaikki kaupat kiinni ja se oli oikeasti pyhäpäivä. Nykyään kaupat ovat sunnuntaisinkin auki, ei vain ruokakaupat. Nyt joulukuun monet kaupat ovat sunnuntaisin peräti klo 20 tai 21 asti auki. Nyt minun on esitettävä kaksi kysymystä, joista toista kuulee ennemminkin 80-vuotiaitten mummojen suusta: mihin tämä maailma on menossa ja miksi, oi miksi?

Vielä pari vuotta sitten joulukuun sunnuntait olivat melko hiljaisia kaupoissa, verrattavissa arkipäivien aamuun tai iltaan. Nyt totesin eilen kauhukseni, että sunnuntait ovat kuin lauantait, eli erittäin ruuhkaisia ja jonot kiertelee ja kiemurtelee hyllyjen välissä. Siinä sentään olin oikeassa, että klo 18 jälkeen hiljeni täysin ja oli hyvin hiljaista ja leppoisa tunnelma sinne klo 21 asti. Mutta muutoin arviointini menikin hyvin pieleen. Olin aivan ihmeissäni katsellessani ympärille, jonoa ja ruuhkaa riitti klo 12-18 ja ihmiset olivat perinteisen kireän ostostunnelman vallassa – joulumieli oli kaukana, joulustressi sen sijaan päällä kuin viimeistä päivää. Sunnuntaina? Eikö ihmisillä ole parempaa tekemistä sunnuntaisin kuin jonotella kaupoissa? Jos en olisi ollut töissä, en olisi missään nimessä mennyt kaupoille. Olisin nauttinut mukavasta sunnuntaista kotona villasukat jalassa ja glögimuki kädessä ja kivasta ulkoilusäästä ulkona koirien kanssa.

En kuulu niihin, jotka vastustavat kauppojen aukioloa sunnuntaisin. Mielestäni on ihan kiva, että asioita voi käydä hoitamassa minä viikonpäivänä itse haluaa mutta toisaalta taas, kuinka monena sunnuntaina olen kaikkien näitten vuosien aikana käynyt kaupoilla?  Varmaan alle kymmenenä. Ruokakaupoissa sen sijaan olen käynyt monena sunnuntaina. Pidänkin varsinaisia ruokakauppoja eri asiana kuin muita kauppoja. Ruokakauppojen sunnuntai aukioloista luopuminen voisi olla minulle pahempi paikka mutta miksi ”tavarakauppojen” pitää olla sunnuntaisin auki? Mitä jos palattaisinkin vanhaan käytäntöön ja sunnuntai julistettaisin lepo- / pyhäpäiväksi, harmittaisiko se loppujenlopuksi paljoa?

Luulen, että yksi ”pakkolepopäivä” ostoshysteriasta voisi tehdä ihmisille ihan hyvää – kaikista vanhoista käytännöistä luopuminen ei välttämättä aina ole se paras ratkaisu. Vai mitä sinä tuumit?