lulu in a bottle

14.9.2012 luluinabottle

uusi tuttavuus nimeltä Barry M 1/2

Luen paljon saksalaisia lehtiä ja niistä löytyy paljon mielenkiintoisia tuotetestauksia, minulle ennestään tuntemattomia kosmetiikkamerkkejä yms. Saksalaisissa lehdissä on paljon enemmän myös jenkkimerkeistä juttua, joita Suomessa ei myydä mutta keski-Euroopassa ne ovat yhtä kovaa huutoa kuin Jenkeissä. Bongasin sieltä jokinen kuukausi sitten huulipunatestin, jossa oltiin kehuttu Barry M -nimisen merkin huulipunia ja huulikyniä. Otin selvää saako merkkiä Suomesta ja yllättäen ei löytynyt ainakaan googlettamalla ketään jälleenmyyjää. Siispä käännyin Ebayn puoleen, siihen kun voi aina luottaa. Sieltähän löyty Barry M:ää vaikka muille jakaa ja mukavan edulliseen hintaankin, eli suunnilleen samaan hintaan kun mitä sitä Jenkeissä myydään. Huulipunat ovat postikuluineen n. 6€ (niistä lisää kakkos-osassa) ja huulikynät, eli huulipunat kynänmuodossa n. 7€.

Huulikyniä, sekä huulipunia olen käyttänyt nyt jo monta kertaa, niin että voin sanoa niitten laadusta jotain. Huulikynäthän toimivat tosiaan ihan samanlailla kuin huulipunat, ei eroa niistä juurikaan muulla tavoin kuin ulkomuodossaan. Tilasin kaksi huulikynää, toisen tollaisen oranssinpunaisen ja toisen hieman marjaisemman sävyisen. Molemmissa on hieman kimalletta, mikä ei kuitenkaan tunnu karhealta huulilla, niin kuin jotkut kimalletta sisältävät huulipunat. Molemmat värit osuivat täysin nappiin ja värit ovat tosiaan samanlaisia kuin niiden pakkauksensa. Ne kestävät huulilla hurjan hyvin, jopa juomiset ja syömiset. Itse en varmaan ole kertaakaan lisännyt tuotetta vaikka olen ollut kaupungilla monta tuntia ja mennyt perään vielä syömään tai kahville kaverin kanssa. Ne eivät sotke, eli eivät lähde valumaan poskia pitkin. Nämä huulikynät ovat huulilla hieman tahmaisen tuntuisia, mutta siihenkin tottuu. Se tahmaisuus ei mielestäni ole tosiaankaan pahimmasta päästä, paljon tahmaisempiakin huulipunia ja huulikiiltoja tullut kokeiltua. Minulle tärkeintä huulipunissa on aina se kestävyys, sillä en kuulu niihin naisiin jotka kantavat merkkiarsenaalia joka päivä mukanaan, laukustani ei löydy edes peiliä. Mukanani on siis vain sen päivän huulirasva tai -puna ja sillä mennään.

ylemmässä kuvassa väri no. 2 ja sen alla olevassa no. 3

Avainsanat: huulet

Kauneus Meikki Testit

13.9.2012 luluinabottle

päivitetyt hiukset

Kävin eilen Prof Helsinki- kampaamossa leikkauttaa ja värjäyttämässä hiukset. Käyn latvoja leikkauttaa 4kk välein, sillä hiukset ja niiden kunto ovat mulle erittäin tärkeitä. En voi sietää sitä, kun jotkut haluavat kasvattaa hiuksiansa ja eivät sen takia käy leikkauttaa latvoja vuosiin. En tiedä mitä siinä on niin vaikeeta ymmärtää, ettei niistä tule koskaan sillä menetelmällä tulemaan kauniit pitkät hiukset. Itselläni on erittäin paksut ja pitkät karheat luonnontaipuisat hiukset. Kampaajat monesti sanovat, että ne muistuttavat rakenteeltaan hyvinki paljon afroa.

Hoidan hiuksiani säännöllisesti ja ne ovatkin tuohon hiusmääritelmäänsä nähden hyvässä kunnossa myös kampaajan mielestä. En kiharra tai suorista hiuksiani juuri koskaan, enkä käytä muotoilutuotteitakaan. Fööniäkin käytän erittäin harvoin, sillä se kuivattaa hiuksiani entisestään. Hiusteni kuivumisessa menee noin neljä tuntia. Monet kampaajat haluavat aina ehdoin tahdoin väkertää jotain erikoista hiuksillani, eli suoristaa tai kihartaa. Se on ihan hauskaa vaihtelua, vaikken itte sellaista vaivaa suostukaan näkemään niin annan niitten tehdä sen kun kerta haluavat. Huomaan kuitenkin aina suoristuksen jälkeen ettei mun hiuksia vaan kertakaikkiaan ole tehty suoristamista varten, jos hiukseni haluaa suoristaa huolella hyvin sileäksi niin siinä menee ammattilaiseltakin lähemmäs tunti. Tänään sitä suoristettiin vain 25min ja tulos oli tämä. Ne näyttävät harakanpesältä 😀 No mutta väri on kiva ja heti kun saan ne taas stailattua omalla tavalla (eli mahdollisimman luonollisesti), niin ne näyttävät myös taas hyviltä 🙂

Huvittavaa on aina miten hiuksistani kehitetään aina pitkä keskustelu. Kampaajat päivittelevät tukkani paksuutta ja pituutta. Monet kysyvät myös olenko ihan suomalainen tai onko suvussa afrohiusta. Eilen kampaaja sanoi, ettei ole aikoihin nähnyt näin pitkiä ja samalla paksuja hiuksia. Hauskinta on joskus kampaajien ilmeet kun ne näkevät tän pehkon, niillä meinaa mennä pupu pöksyyn ja karu totuushan on, että Suomessa eikä Saksassakaan juurikaan kukaan osaa erityisemmin leikkaa tän sortin hiuksia, mikä on todellinen ongelma mulla. Varmaan siksi mulla ei olekaan luottokampaajaa. Latvat kyllä osataan monissa paikoissa leikkaa mutta voisin väittää ettei kukaan ole vielä koskaan osannut oikealla tavalla käsitellä hiuksiani ja leikkaa niihin jotain erikoisempaa muotoa onnistuneesti. Kaikki yritykset on ollut aina enemmän tai vähemmän epäonnistuneita. Siksi olenkin päätynyt siihen tulokseen, että annan vain ne latvat napsasta niin hyvä tulee. Suomessa vielä ymmärränkin, sillä täällä on harvalla paksuja hiuksia mutta Berliinissä on todella paljon turkkilaisia (paksut hiusket) niin luulisi siellä jonkun osaavan. Siellä uskon kyllä löytäväni vielä hyvän kampaajan mutta täällä olen menettänyt leikkaamistaidon suhteen jo toivon.

knit: COS / skirt: Zara / leather jacket: BZR Bruuns Bazaar / leather bag: Cristelle & Co. / shoes: Vans / leather necklace: H&M

Muoti Hiukset Päivän tyyli