Aina kun mummi on käymässä Helsingissä, hän haluaisi kovasti jotain minulle ostaa. Hän ei uskalla enää ominpäin ostaa mulle mitään (mikä on periaatteessa ihan hyvä) ja antaakin siksi aina jouluna ja merkkipäivinä rahaa ja monesti kun hän on käymässä myös muuten vaan. Hän kuitenkin aina kysyy kun nähdään, että olisiko jotain mitä haluaisin. Viime kerroilla on jotenkin aina käynyt niin, että olemme olleet hänelle ostelee vaatteita ja satuttu olemaan juuri jossain Vogliassa tai vastaavassa ”tätikaupassa” kun hän on kysymyksen esittänyt. Hänen mielestä Vogliasta löytyisi paljon kaikkea kivaa minulle, mutta olen aina kauniisti kieltäytynyt. Tällä kertaa kuitenkin satuimme pyörimään Marimekossa ja Stockmannilla ja mummi halusi ostaa mulle Marimekolta kauniin pussilakanasetin, jonka kuosiin ihastuin suuresti. Sen lisäksi päädyin valitsemaan uutta lompakkoa ja pähkäiltiinkin pitkään yhden Tiger of Swedenin, Furlan ja Coccinellen lompakon välillä. Päädyin lopulta Coccinellen pirteään tummankeltaiseen yksilöön, jonka mummi sitten halusi myös mulle ostaa.

Vaikka raha onkin aina opiskelijalle tervetullutta, niin on se silti välillä kiva saada jotain mieluista tavaraa tai vastaavaa, eli jotain konkreettistä joka mieluiten vielä olisi jotain kestävämpää sorttia, jota olisi kiva myöhemmin katella ja liittää se mummiin. Laadukas nahkalompakko kestää vuosia ja pussilakanasettikään ei ole mitään kertakäyttökamaa ja ajattelin sen muutenkin ottaa sitten vasta Berliinissä käyttöön. Se siis saa odottaa paketissaan nyt muutaman kuukauden 🙂