En nyt sitten malttanut olla kirjoittamatta toista osaa heti perään. 😀 Tässä hahmoja, jotka ovat hekin paljon tarinassa mukana, mutta eivät ihan niin paljon, kuin ensimmäisessä osassa olevat.

Annika (synt. 1773) – Elisabethin serkku äidin puolelta ja hyvä ystävä.

Miriam (synt. 1777) – Annikan sisar, Elisabethin serkku ja hyvä ystävä. Tunnettu laulaja ja säveltäjä. (Lauluääni samankaltainen kuin Within Temptation-bändin laulajalla).

Leopold (synt. 1773) – Albertin ja Edwardin serkku isän puolelta. Luxemburgin perintösuurherttua. Naimisissa Liechtensteinin prinsessa Tatjanan kanssa vuodesta 1795 (menivät rakkaudesta naimisiin). Albertin paras ystävä.

Federico (synt. 1756) – Sophien isä. Hollannin kuningas vuodesta 1783. Naimisissa Alessandran kanssa vuodesta 1773 (menivät rakkaudesta naimisiin). Puhuu äidinkielinään hollantia ja espanjaa.

Alessandra (synt. 1756) – Sophien äiti. Syntyjään Italian prinsessa. Hollannin kuningatar vuodesta 1783. Naimisissa Federicon kanssa vuodesta 1773. Puhuu äidinkielinään italiaa ja englantia.

Andrew (synt. 1773) – Sophien veli ja Hollannin kruununprinssi. Luonteeltaan hyvin ujo ja herkkä. Puhuu äidinkielinään hollantia ja englantia. Naimisissa flaamilaisen aatelisen Fien-Elisen kanssa vuodesta 1795.

Camille (synt. 1778) – Sophien sisar ja Hollannin prinsessa. Luonteeltaan hyvin ulospäinsuuntautunut ja tutustuu helposti muihin. Puhuu äidinkielinään hollantia ja englantia. Naimisissa Iso-Britannian prinssi Alfredin (Affie) kanssa vuodesta 1798.

Hilda (synt. 1780) – Astridin sisar ja Elidan kaksosisar. Elidan kanssa Arendellenin ensimmäiset naisvartijat. Perheensä kuudes lapsi ja neljäs tytär.

Elida (synt. 1780) – Astridin sisar ja Hildan kaksossisar. Hildan kanssa Arendellenin ensimmäiset naisvartijat. Perheensä seitsemäs lapsi ja viides tytär.

Helen (synt. 1751) – Astridin äiti. Hyvä ystävä Gerdin (Elisabethin äiti) ja Audhildin kanssa.

Audhild (synt. 1756) – Millen äiti. Hyvä ystävä Gerdin ja Helenin kanssa.

Jan (Jaan) (synt. 1773) – Naimisissa Astridin kanssa vuodesta 1793. Toimii vartijana linnassa.

Eirik (Airik) (synt. 1773) – Naimisissa Millen kanssa vuodesta 1794. Astridin hyvä ystävä jo lapsesta asti.

Johan (synt. 1772) – Naimisissa Åsen kanssa vuodesta 1792. Elisabethin serkku.

Reyna (synt. 1730) – Elsan ja Annan isän isän äiti. Belgian kuningatar. Syntyjään Monacon herttuan tytär. Naimisissa Stephenin kanssa vuodesta 1746 (järjestetty liitto, mutta löytävät rakkauden toisistaan). Puhuu äidinkielenään ranskaa

Stephen (synt. 1728) – Elsan ja Annan isän isän isä. Belgian kuningas. Naimisissa Reynan kanssa vuodesta 1746. Puhuu äidinkielenään ranskaa.

Philip (synt.1734) – Elsan ja Annan isän äidin isä. Arendellenin kuningas 1755-1771. Naimisissa Blanchen kanssa vuodesta 1750 (järjestetty liitto, eivätkä voi vuosiin sietää toisiaan, löytävät kuitenkin rakkauden toisistaan lopulta). Puhuu äidinkielinään norjaa ja tanskaa.

Blanche (synt. 1734) – Elsan ja Annan isän äidin äiti. Syntyjään Portugalin prinsessa. Arendellenin kuningatar 1755-1771. Naimisissa Philipin kanssa vuodesta 1750.

Siv (synt. 1750) – Alman luottopalvelija. Puhuu äidinkielenään tanskaa.

Tässä ensimmäinen osa hahmoesittelystä. 

Albert (synt. 1773) – Elsan, Annan, Elsin ja Annin isä. Arendellenin kruununprinssi 1773-1794 ja kuningas 1794-1818. Naimisissa Elisabethin kanssa vuodesta 1794. Puhuu äidinkielinään norjaa ja ranskaa.

Elisabeth (synt. 1773) – Elsan, Annan, Elsin ja Annin äiti. Syntyjään köyhästä perheestä. Toimi palvelijana linnassa 1789-1792, prinsessa Sophien seuraneitinä 1792-1794 ja Arendellinen kuningatar 1794-1818. Naimisissa Albertin kanssa vuodesta 1794. Osaa käsitellä yrttejä ja kasveja. Luonteeltaan hyvin positiivinen ja empaattinen.

Elsi (synt. 1790) – Albertin ja Elisabethin esikoinen, jonka he joutuivat kuningattaren määräyksestä antamaan adoptoitavaksi. Eivät ole kuulleet hänestä mitään sen jälkeen, eivätkä Elsa ja Anna tiedä hänestä.

Anni (synt. 1793) – Albertin ja Elisabethin toinen tytär, jonka myös joutuivat kuningattaren määräyksestä antamaan adoptoitavaksi samaan perheeseen ulkomaille, kuin Elsinkin. Eivät ole hänestäkään kuulleet sen koommin, eivätkä Elsa ja Anna tiedä hänestäkään. 

Edward (synt. 1775) – Albertin veli ja Arendellenin prinssi 1775-1794, kruununprinssi 1794-1800 josta eteenpäin taas prinssi. Naimisissa Sophien kanssa vuodesta 1792 (menivät naimisiin rakkaudesta). Sofian isä. Puhuu äidinkielinään norjaa ja ranskaa. 

Sophie (synt. 1774) – Syntyjään Hollannin prinsessa. Arendellenin prinsessa 1792-1794, kruununprinsessa 1794-1800, josta eteenpäin taas prinsessa. Naimisissa Edwardin kanssa vuodesta 1792. Sofian äiti. Luonteeltaan herkkä ja helposti innostuva. Rakastaa lukemista ja satuja, sekä eri kulttuureja ja kieliä. Hänen on helppo oppia uusia kieliä. Puhuu äidinkielinään hollantia ja englantia ja opettelee norjan tavattuaan Edwardin.

Sofia (synt. 1793) – Edwardin ja Sophien tytär, Elsan ja Annan serkku. Arendellenin prinsessa. Muistuttaa niin ulkonäöltään kuin luonteeltaankin aivan isänsä äitiä, Almaa ja tavoittelee tämän kanssa valtaa itselleen. Tuomitaan vankeuteen 16-vuotiaana, mutta onnistuu ystävänsä Lisan avulla pakenemaan, ennen vankilaan vientiä. Tavoitteena saada Arendellenin valta itselleen. Puhuu äidinkielinään norjaa ja englantia. 

Alma (synt. 1750) – Albertin ja Edwardin äiti. Arendellenin kuningatar 1771-1794. Naimisissa Kristianin kanssa vuodesta 1766 (järjestetty liitto). Kylmä, tyly, itsekäs ja vallanhaluinen kuningatar, joka hallitsi Arendellenia kovalla otteella. Syöstiin lopulta vallasta keväällä 1794 ja tuomittiin vankeuteen maanpetoksesta ja hallitsijan vallan väärinkäytöstä. Onnistuu kuitenkin pakenemaan vankilassa tapaamansa Lisan avustuksella. Ystävystyy Sofian kanssa tämän paettua omaa vankilatuomiotaan. Yritti kuningattarena ollessaan kaikin keinoin erottaa Albertin ja Elisabethin toisistaan. Ei voinut sietää ajatusta köyhästä tytöstä kuninkaallisena ja poikansa puolisona. Ei pidä kovinkaan monesta ihmisestä. Puhuu äidinkielinään norjaa ja portugalia.

Kristian (synt. 1748) – Albertin ja Edwardin isä. Syntyjään Belgian prinssi. Naimisissa Alman kanssa vuodesta 1766. Kasvatti lapset yksin, jonka ansiosta heistä tuli kilttejä ja toiset huomioon ottavia. Palasi Brysseliin vuonna 1785 ja jatkoi sieltä Kanadaan, jonne jäi asumaan. Ei ole ollut Alman kanssa väleissä sitten vuoden 1775, Alman kerrottua hänelle erään asian, joka rikkoi heidän välinsä. Puhuu äidinkielenään ranskaa. 

Gerd (synt. 1754) – Elisabethin äiti. Luonteeltaan hyvin positiivinen ja empaattinen.

Svein (synt. 1753) – Elisabethin isä.

Ingvild (synt. 1734) – Elisabethin isän äiti. Osaa käsitellä yrttejä ja kasveja ja on opettanut Elisabethille niistä kaiken, minkä tietää.

Astrid (Astri) (synt. 1773) – Elisabethin hyvä ystävä. Toimii linnassa palvelijana vuodesta 1789. 13:ta lapsisen perheen kolmanneksi vanhin lapsi ja vanhin tytär.

Mille (synt. 1774) – Elisabethin hyvä ystävä. Toimii linnassa palvelijana vuodesta 1789. Luonteeltaan hyvin ujo ja hiljainen. Kärsinyt monta vuotta rankasta kiusaamisesta, ennen kuin tuli linnaan töihin.

Åse (synt. 1772) – Elisabethin hyvä ystävä. Toimii linnassa palvelijana vuodesta 1788. Alkoholisti vanhempien ainoa lapsi. Kyllästyi huolehtimaan vanhemmistaan ja kodista ja lähti hakemaan töitä linnasta.

Tässäpä nämä olennaisimmat hahmot, jotka ovat varmasti eniten esillä tarinassa. Nimet hahmoille ovat valikoituneet enimmäkseen netin nimisivustoilta, sen mukaan mikä kuulostaa kivalta ja hahmolle sopivalta. Elisabethin nimi oli ystäväni ehdotus ja Albert minun ehdotukseni.

Osa nimistä lausutaan eri tavalla kuin kirjoitetaan, esim. Astrid – Astri, Svein – Svain, Ingvild – Ingvil. Mille luultavasti kuuluisi lausua Milla, mutta koska tunnemme yhden Milla-nimisen, niin tuntuu selkeämmältä käyttää hahmosta eri nimeä. Gerd puolestaan kuuluisi lausua kutakuinkin Gärd, mutta minusta Gerd kuulostaa kivemmalta, joten se jäi käyttöön. Sen huomasin norjalaisia nimiä etsiessäni, että siellä ei usein äännetä d-kirjainta, jos se on nimen viimeinen kirjain ja sen että e-kirjain äänettään usein aana. Tykästyinkin kovasti noihin jälkimmäisiin nimiin ja siksi niitä on tarinassa useampia, mm. Eirik – Airik. Välistä norjalaisten nimien taivutus kuulostaa suomenkielessä hassulta. Esimerkkinä Astridin sisar, jonka nimi on Aida: Aidan – Aidalla – Aidalle jne. 😀 Kerran etsin latvialaista nimeä yhdelle hahmolle ja Janis oli kivan kuuloinen, mutta siinä tuli a-kirjaimen päälle viiva (jota en osaa tehdä), joka sai nimen näyttämään minusta siltä, kuin siinä lukisi Jänis. 😀

Nimiä olen valikoinut välillä myös ihan sen pohjalta, mistä maasta haluaisin hahmon olevan kotoisin. Siihen aikaan eri hovien jäsenet avioituivat usein keskenään, joten on ollut hauska yhdistellä tarinassa eri maiden hoveja. Esim. Sophien isä on hollantilais-espanjalainen ja äiti irlantilais-italialainen.

Etenkin kuninkaalliset hahmot puhuvat useita eri kieliä, joten mainitsin heidän kohdallaan heidän äidinkielensä. Suurin osa hahmoista puhuu äidinkielenään norjaa, mikä ei toki vaikuta tarinan kieleen. Se on ihan suomenkielinen. Olen opetellut norjaa Duolingo-sovelluksella, mutta en nyt sentään tarinaa pystyisi norjaksi kirjoittamaan. 😀