Hahmoesittely, osa 1
Tässä ensimmäinen osa hahmoesittelystä.
Albert (synt. 1773) – Elsan, Annan, Elsin ja Annin isä. Arendellenin kruununprinssi 1773-1794 ja kuningas 1794-1818. Naimisissa Elisabethin kanssa vuodesta 1794. Puhuu äidinkielinään norjaa ja ranskaa.
Elisabeth (synt. 1773) – Elsan, Annan, Elsin ja Annin äiti. Syntyjään köyhästä perheestä. Toimi palvelijana linnassa 1789-1792, prinsessa Sophien seuraneitinä 1792-1794 ja Arendellinen kuningatar 1794-1818. Naimisissa Albertin kanssa vuodesta 1794. Osaa käsitellä yrttejä ja kasveja. Luonteeltaan hyvin positiivinen ja empaattinen.
Elsi (synt. 1790) – Albertin ja Elisabethin esikoinen, jonka he joutuivat kuningattaren määräyksestä antamaan adoptoitavaksi. Eivät ole kuulleet hänestä mitään sen jälkeen, eivätkä Elsa ja Anna tiedä hänestä.
Anni (synt. 1793) – Albertin ja Elisabethin toinen tytär, jonka myös joutuivat kuningattaren määräyksestä antamaan adoptoitavaksi samaan perheeseen ulkomaille, kuin Elsinkin. Eivät ole hänestäkään kuulleet sen koommin, eivätkä Elsa ja Anna tiedä hänestäkään.
Edward (synt. 1775) – Albertin veli ja Arendellenin prinssi 1775-1794, kruununprinssi 1794-1800 josta eteenpäin taas prinssi. Naimisissa Sophien kanssa vuodesta 1792 (menivät naimisiin rakkaudesta). Sofian isä. Puhuu äidinkielinään norjaa ja ranskaa.
Sophie (synt. 1774) – Syntyjään Hollannin prinsessa. Arendellenin prinsessa 1792-1794, kruununprinsessa 1794-1800, josta eteenpäin taas prinsessa. Naimisissa Edwardin kanssa vuodesta 1792. Sofian äiti. Luonteeltaan herkkä ja helposti innostuva. Rakastaa lukemista ja satuja, sekä eri kulttuureja ja kieliä. Hänen on helppo oppia uusia kieliä. Puhuu äidinkielinään hollantia ja englantia ja opettelee norjan tavattuaan Edwardin.
Sofia (synt. 1793) – Edwardin ja Sophien tytär, Elsan ja Annan serkku. Arendellenin prinsessa. Muistuttaa niin ulkonäöltään kuin luonteeltaankin aivan isänsä äitiä, Almaa ja tavoittelee tämän kanssa valtaa itselleen. Tuomitaan vankeuteen 16-vuotiaana, mutta onnistuu ystävänsä Lisan avulla pakenemaan, ennen vankilaan vientiä. Tavoitteena saada Arendellenin valta itselleen. Puhuu äidinkielinään norjaa ja englantia.
Alma (synt. 1750) – Albertin ja Edwardin äiti. Arendellenin kuningatar 1771-1794. Naimisissa Kristianin kanssa vuodesta 1766 (järjestetty liitto). Kylmä, tyly, itsekäs ja vallanhaluinen kuningatar, joka hallitsi Arendellenia kovalla otteella. Syöstiin lopulta vallasta keväällä 1794 ja tuomittiin vankeuteen maanpetoksesta ja hallitsijan vallan väärinkäytöstä. Onnistuu kuitenkin pakenemaan vankilassa tapaamansa Lisan avustuksella. Ystävystyy Sofian kanssa tämän paettua omaa vankilatuomiotaan. Yritti kuningattarena ollessaan kaikin keinoin erottaa Albertin ja Elisabethin toisistaan. Ei voinut sietää ajatusta köyhästä tytöstä kuninkaallisena ja poikansa puolisona. Ei pidä kovinkaan monesta ihmisestä. Puhuu äidinkielinään norjaa ja portugalia.
Kristian (synt. 1748) – Albertin ja Edwardin isä. Syntyjään Belgian prinssi. Naimisissa Alman kanssa vuodesta 1766. Kasvatti lapset yksin, jonka ansiosta heistä tuli kilttejä ja toiset huomioon ottavia. Palasi Brysseliin vuonna 1785 ja jatkoi sieltä Kanadaan, jonne jäi asumaan. Ei ole ollut Alman kanssa väleissä sitten vuoden 1775, Alman kerrottua hänelle erään asian, joka rikkoi heidän välinsä. Puhuu äidinkielenään ranskaa.
Gerd (synt. 1754) – Elisabethin äiti. Luonteeltaan hyvin positiivinen ja empaattinen.
Svein (synt. 1753) – Elisabethin isä.
Ingvild (synt. 1734) – Elisabethin isän äiti. Osaa käsitellä yrttejä ja kasveja ja on opettanut Elisabethille niistä kaiken, minkä tietää.
Astrid (Astri) (synt. 1773) – Elisabethin hyvä ystävä. Toimii linnassa palvelijana vuodesta 1789. 13:ta lapsisen perheen kolmanneksi vanhin lapsi ja vanhin tytär.
Mille (synt. 1774) – Elisabethin hyvä ystävä. Toimii linnassa palvelijana vuodesta 1789. Luonteeltaan hyvin ujo ja hiljainen. Kärsinyt monta vuotta rankasta kiusaamisesta, ennen kuin tuli linnaan töihin.
Åse (synt. 1772) – Elisabethin hyvä ystävä. Toimii linnassa palvelijana vuodesta 1788. Alkoholisti vanhempien ainoa lapsi. Kyllästyi huolehtimaan vanhemmistaan ja kodista ja lähti hakemaan töitä linnasta.
Tässäpä nämä olennaisimmat hahmot, jotka ovat varmasti eniten esillä tarinassa. Nimet hahmoille ovat valikoituneet enimmäkseen netin nimisivustoilta, sen mukaan mikä kuulostaa kivalta ja hahmolle sopivalta. Elisabethin nimi oli ystäväni ehdotus ja Albert minun ehdotukseni.
Osa nimistä lausutaan eri tavalla kuin kirjoitetaan, esim. Astrid – Astri, Svein – Svain, Ingvild – Ingvil. Mille luultavasti kuuluisi lausua Milla, mutta koska tunnemme yhden Milla-nimisen, niin tuntuu selkeämmältä käyttää hahmosta eri nimeä. Gerd puolestaan kuuluisi lausua kutakuinkin Gärd, mutta minusta Gerd kuulostaa kivemmalta, joten se jäi käyttöön. Sen huomasin norjalaisia nimiä etsiessäni, että siellä ei usein äännetä d-kirjainta, jos se on nimen viimeinen kirjain ja sen että e-kirjain äänettään usein aana. Tykästyinkin kovasti noihin jälkimmäisiin nimiin ja siksi niitä on tarinassa useampia, mm. Eirik – Airik. Välistä norjalaisten nimien taivutus kuulostaa suomenkielessä hassulta. Esimerkkinä Astridin sisar, jonka nimi on Aida: Aidan – Aidalla – Aidalle jne. :D Kerran etsin latvialaista nimeä yhdelle hahmolle ja Janis oli kivan kuuloinen, mutta siinä tuli a-kirjaimen päälle viiva (jota en osaa tehdä), joka sai nimen näyttämään minusta siltä, kuin siinä lukisi Jänis. :D
Nimiä olen valikoinut välillä myös ihan sen pohjalta, mistä maasta haluaisin hahmon olevan kotoisin. Siihen aikaan eri hovien jäsenet avioituivat usein keskenään, joten on ollut hauska yhdistellä tarinassa eri maiden hoveja. Esim. Sophien isä on hollantilais-espanjalainen ja äiti irlantilais-italialainen.
Etenkin kuninkaalliset hahmot puhuvat useita eri kieliä, joten mainitsin heidän kohdallaan heidän äidinkielensä. Suurin osa hahmoista puhuu äidinkielenään norjaa, mikä ei toki vaikuta tarinan kieleen. Se on ihan suomenkielinen. Olen opetellut norjaa Duolingo-sovelluksella, mutta en nyt sentään tarinaa pystyisi norjaksi kirjoittamaan. :D