Uimapukukierros

Minulla on viha-rakkaussuhde kirjoittamiseen. En lue blogeja, mutta tykkään kirjoittaa. Se, miten hyvä olen siinä, on ikuinen arvoitus. Opiskelen valtiotieteitä Helsingin Yliopistossa ja olen pienen poikavauvan äiti (vuodatin kyyneleen kun en enää pakannut erittäin valtsikalaiseen Fjällräven reppuuni tenttikirjoja, vaan vaippoja, tutin ja korviketta). Äitiys ei sovi mielestäni minulle kovinkaan hyvin. Syytä tähän analysoin päivittäin. Saa nähdä miten tämä kirjoittaminen sopii. Paljon on tapahtunut elämässäni, mutta aloitan tämänvuotisesta asunnon ostamisesta ja remontista. Minulle tämä on ensiasunto, joten haasteista emme jää paitsi.

Aika monen kuukauden etsimisen ja nuuskimisen jälkeen meidän 3 hengen perhe (minä, mies ja vauva) löysimme pommin syyskuun loppupuolella. Pommin eli remontoitavan asunnon. Olimme puolisen vuotta etsineet asuntoa, käyneet näytöissä, jättäneet tarjouksia sinne sun tänne, käyneet välittäjien luona tekemässä valmisteluita varmana pidettyyn kaupantekoon, tulleet (mielestäni) ikävästi (mutta ei virallisesti) huijatuiksi. Kunnes, 3 viikkoa sitten saimme odotetun soiton välittäjältä: maistraatti on hyväksynyt tarjouksenne! Jeee! Asunnon sijainti: kiva naapurusto ja meidän kotiovelta noin 12-15 minuuttia Helsingin keskustaan.

Lähtökohtana keittiö oli käsittämätön 70-luvun höskä, tämä purettiin pois.

IMG_4183.JPG

Heti purkamisen jälkeen tila avartui, en tätä kuitenkaan vielä kodikkaaksi sanoisi..

keittiö.jpg

 

Asunto ei muutenkaan ainoastaan ole 100% alkuperäisessä kunnossaan, vaan siellä on myös vedetty norttia/bostonia/röökiä noin 40 vuotta. Haju on todella karmiva ja sopii toivoa, että se saadaan häivytettyä. 1/3 meidän perheen jäsenistä on astmaatikkoja, joten senkään puolesta vaihtoehtoja ei ole. Ja kuten kuvasta huomaa keittiö on järkyttävän lian peitossa. Villisti uskallan myös veikata, että tupakointi on hienostuneesti tapahtunut tässä nimenomaisessa tilassa!

IMG_4168.JPG

 

Arvasin tämän. Vaunut heiluu parvekkeella sen verran tahdikkaasti, että päätän raportin tällä erää tähän.

puheenaiheet uutiset-ja-yhteiskunta sisustus vanhemmuus
Kommentit (2)
  1. Oma ensiasunnon remontti on kestänyt jo vähän yli vuoden… Keittiö on kyllä melkein valmis, yksi lista puuttuu ja vähän pitäisi maalauksia paikkailla.

    Jään seurailemaan blogin ja remontin etenemistä ja sitä, miten mahdollisesti kirjoitat siitä, ettei äitiys sovi sinulle kovin hyvin.

    1. Voi kiitos kommentistasi! Ehdottomasti kirjoitan äitiydestäni enemmän (kunhan vain uskallan).

      Ja remontti, noh, on heti ensimetreillä kokenut vastoinkäymisiä. Ehkä kirjoitan siitä nyt parisen kappaletta 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *