Kello 15:30.

Joka päivä. Joka ikinen päivä klo 15:30 ilmestyvät puhelimeni näytölle ilman piipitystä sanat. Sanat jotka pysäyttävät hetkeksi, tai no edes siksi aikaa että saa painettua ”ok”, ja teksti häviää ruudulta. Mutta aina voi olla varma, että sanat ilmestyvät ruudulle. Joka päivä klo 15:30.

Breathe in. Breathe out. Hengitä edes hetki, tai ota vaikka edes yksi hengenveto. Jo vuosia ovat ranteissani lukeneet muistutukset: ”Just breathe” ja ”Stay strong”. Ne vilahtavat silmieni näkyville useamman kerran päivässä, ja monta kertaa tukalissa tilanteissa ovat ne tuoneet turvaa. Sitä samaa turvaa tuo myös tämä muistutus. Joinain päivinä huomaan odottavani sitä, että kello lyö puoli neljä. Paitsi muistutuksen hengittää, tuo se myös muistutuksen siitä, että päivä on kääntymässä iltaan ja täten seuraavaan.