Renkaat ilmassa FLOW:n tahtiin.
Yhteistyössä FLOW festivaalien kanssa.
Nojasin hieman taaksepäin ja pyöräytin nykäisten kelausvanteitani itseäni kohden. Tukipyöräni nousivat ilmaan, kuin kertoen, että olen valmis valokuvattavaksi, kamera laulakoon! Sisäinen bad ass gangstani herää jostain syystä henkiin lähes aina silloin, kun otan tämän poseerausasennon. Mutta toisaalta, jos päälläni oli yksisarvis t-paita, silmilläni hopeiset aurinkolasit, ja musiikin jytkettä korvissani… pose taisi olla juuri passeli.
Viime viikonloppuna järjestetyt FLOW-festivaalit olivat minulle toiset. Viime vuonna Sian esiintyminen oli merkityksellinen hetki itselleni, niin tärkeä, että tulen muistamaan ne tunteet ja ajatukset, mitä keikka minulle pintaan nostivat, ikuisesti. Kyllä. Tänä vuonna kävin Suvilahdessa kaikkina kolmena päivänä ja näin hienoja keikkoja.
Mutta minulla oli myös tehtävä. Viikonlopun aikana kuvailin tapahtumaa omasta näkökulmastani, eli sieltä puolta metriä muita alempaa pyörätuolista käsin. Kiinnitin GoProni kuvausvaljaisiin, jolloin pystyin kuvaamaan minun perspektiiviä, mutta kädet pysyivät vapaina kelaamiseen. Näistä pätkistä on tulossa kokonaisuus, kunhan saan videon editoitua ja lisättyä hieman kommentteja, sekä pointteja. Esteettömyyttä on ajateltu Flowssa paljon ja se kyllä näkyy. On aina hienoa tehdä yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, joita rehellisesti kiinnostaa kaikkien viihtyvyys.
Vaikka esteettömyys oli suurimmin osin hyvin hoidettu, sain välillä kyllä ääneni käheäksi metelissä huutaa. Liikkuminen väkijoukon seassa on toisinaan todella haastavaa, eikä savutorvikaan saisi viestiä aina perille. Kaikki viestit eivät olleet myöskään menneet perille jokaiselle työntekijälle, ja näinpä sain tietyistä asioista keskustella ja vängätä pyörätuolikatsomoissa jokaisena päivänä. Aina kun huomasin epäreilua käytöstä jotain toista pyörätuolikatsomossa olevaa henkilöä kohtaan, puutuin asiaan oikeuksiamme puolustaen. Välillä saatoin huokaista syvään, oi niin syvään. Kuvaamillani videopätkillä tulevat nämä asiat paremmin esille, elävän elämän esimerkein.
Kuvat: Heidi Giss
Viikonlopun aikana oli paitsi hyvää musiikkia ja ruokaa, myös oikein hienoja kohtaamisia erilaisten henkilöiden kanssa! Joidenkin väliltä löytyi myös yllättäviä yhteyksiå. Ensi vuonna uudestaan jälleen, silloin voisi jopa tsekata hieman pyörätuoliskeittausta…hmm.