FLOW pyörätuolin kyydistä.

Lusikoita kiitos.

Yhteistyössä FLOW-festivaalien kanssa.

 

Kuten aiemmassa postauksessa kerroin, kävin tänä vuonna toistamiseen FLOW:ssa, mutta tällä kertaa muutaman tehtävän kera. Ennen festivaaleja tapasin tuotannosta vastaavan henkilön, jonka kanssa kävimme yhdessä läpi esteettömyyteen liittyviä asioita. Koska olin käynyt festareilla jo viime vuonna, osasin kokemuksiini pohjaten antaa joitain kehitysideoita. Näitä ideoita olikin hyvin otettu vastaan ja toivottuja muutoksia oli alueella tehty. Kaiken kaikkiaan FLOW:ssa on hyvin huomioitu se, että tapahtuma olisi kaikille avoin ja onnistunut tapahtuma. Ei ole oikeastaan paikkaa, jonne festareilla ei pääsisi ja aina löytyy jokin keino, jolla saavuttaa haluamansa. 

 

Mikä tällaisessa tapahtumassa on hankalinta, on se, että pyörätuolin käyttäjänä olen puolisen metriä toisia matalampana. Tämä aiheuttaa ongelmia varsinkin ihmismassan läpi kelatessani. Itselläni oli avustaja mukana kaikkina kolmena päivänä, enkä ilman avustajaa olisi voinut festareista kunnolla nauttia. Avustajani paitsi kantoi ruokia ja juomiani, teki myös tilaa ihmisjoukossa, jotta pääsin liikkumaan. Vaikka välillä pitikin hieman röyhkeästi kulkea, jotta pääsin pyörätuolikatsomoon, tekivät ihmiset kyllä pääsääntöisesti paremmin tilaa, kuin niin usein muutoin. 

 

FLOW on tapahtuma, johon aion mennä ensi vuonnakin, oi kyllä se kokonaisuus on juuri minulle tehty. Vielä on kuitenkin asioita, joista aion keskustella tapahtuman järjestäjien kanssa ennen ensi vuoden festareita, jotta tapahtumaa saataisiin viilattu vielä hienommaksi. Keskustelu järjestyksenvalvontafirman kanssa on tarpeen, koska heillä oli selvästikin eriäviä ohjeistuksia keskenään ja nämä johtivat välillä ikäviin kohtaamisiin. Pyörätuolikatsomoissa oli kuitenkin hyvä fiilis, sekä yhtenevä linja siitä, miten asioita voisi duunailla. Kyllä, me vammaisetkin olemme ihmisiä. 

 

Pyörätuolilla kulku ei ole tasaisinta menoa, sen tulet videolta huomaamaan.

Kommentoi