Pyörätuolin rakettitiede – tai kuinka yksilöllinen pyörätuoli suunnitellaan

Yhteistyössä Talart :n kanssa

Aina kun kerron ihmisille pyörätuolistani ovat he aina ihmeissään siitä, kuinka monesta eri osatekijästä on kiinni, että kasaan saadaan toimiva kokonaisuus. Kyse on kuitenkin liikkumisen apuvälineestä, jonka täytyy toimia korvikkeena ihmiskehon yhdelle perustoiminolle: kävelemiselle. Itseasiassa kyse on vielä kävelyä isommasta asiasta, sillä pyörätuolia käyttäessä tulee liike luoda käsivoimin. Aivan niinkään yksinkertainen ei koko asia ole, koska niin monet eri osatekijät yksilön kehossa vaikuttavat kelaamiseen. Tässä postauksessa ei kuitenkaan mennä lääketieteteen puolelle, vaan käydään hieman läpi niitä eri asioita, joita ottaa huomioon yksilöllistä pyörätuolia suunniteltaessa. Mutta kuten jo alussa mainittuna, on tämä aihe todella laaja, joten aivan kaikkia yksityiskohtia on mahdotonta saada mahtumaan.

Tärkein asia kuitenkin heti ensimmäiseksi: Jokainen meistä on omanlaisensa yksilö, ja näin ollen myöskin yksilölliset pyörätuolit lähtevät aina yksilöllisistä tarpeista.

 

Tämä postaus on tehty yhteistyössä suomalaisen pyörätuolivalmistaja Talart Oy:n kanssa, ja he ovat myös vastanneet ennalta lähetettyihin viesteihin. Ensimäisessä postauksessa käydään yleisesti läpi pyörätuolin suunnitteluun liittyviä asioita, ja myöhemmin tulevassa toisessa postauksessa esittelen uuden pyörätuolini, jonka välivaihekuvia näkyy jo tässä. 

 

Kuva: Talart

 

Yksilölliset tarpeet ovat ne tekijät, jotka määrittävät prosessia heti alusta alkaen. Apuvälinekeskus on se paikka, johon ottaa yhteyttä ja käydä läpi sitä, onko aktiivi pyörätuoli se oikea vaihtoehto juuri siinä kohdin. Toki asiasta tulee keskustella useamman ammattihenkilön kanssa, jotta apuvälineen käyttö on oikea-aikaista, sekä tarpeet kohtaavaa. Mikäli päätös yksilöllisen pyörätuolin hankinnasta tehdään, tulee tehdä päätöksiä, monen monia päätöksiä, jotka aluksi saattavat vaikuttaa täysin heprealta. Onkin hyvä perehtyä liikkumisen apuvälineisiin jo ennen oman tuolin suunnittelua, jotta osaa ottaa huomioon tiettyjä asioita. 

 

Monet päätöksistä perustuvat mittoihin, jotta asiakkaalle saadaan mahdollisimman istuva ja ketterä pyörätuoli. Hyvän tuolin kuuluisi olla luontainen osa käyttäjäänsä, jolloin liikkuminen sujuu ilman jatkuvaa stressiä siitä, miten mistäkin kohdin kykenee kulkemaan. Jo ennen suunnittelua kannattaa käydä mielessään läpi omaa arkea, ja mitä pyörätuolilta vaatii. Sovituksessa otetaan mittoja huomioiden eritoten käyttäjän istuinasento, ergonomia, sekä käytettävyys. Hyvät apuvälinekeskuksen ja pyörätuolivalmistajan edustajat kertovat läpi mittailuvaiheen ja suunnittelun, mitä eri vaihtoehdoilla saadaan aikaan, jolloin on helpompi itsekin pohtia niitä asioita, jotka ovat tuolissa tärkeintä. 

Kuva: Talart

 

Suunnittelutapaamisen jälkeen sain sähköpostiini tarkistettavaksi tulevan pyörätuolini piirrustukset, mitat, sekä 3D-mallinnuksen. Näiden pohjalta lähdettiin tuolia rakentamaan. Se mikä on todella poikkeuksellisen hienoa Talart:n toiminnassa, on se, että he tarjoavat pyörätuoleilleen välisovituksen. Yritys on yksi harvoista koko maailmassa, joka tekee kaikki pyörätuolinsa täysin räätälintyönä, johon sisältyvät juurikin monivaiheinen suunnittelu, välisovitus ja valmistus.  Näin ollen ennen rungon maalaamista, ja viimeisten yksityiskohtien loppuun saattamista, saa asiakas kokeilla tuolia, jotta voidaan nähdä onko tarvetta joillekin pienille muutoksille. Tämä jos mikä on edistyksellistä, sillä puhutaan kuitenkin apuvälineestä, jonka tulee olla kaikinpuolin sopiva lähes menoon kuin menoon. 

 

 

Vaikka yksilöllisen apuvälineen suunnittelu ei nyt aivan rakettitiedettä ole, liippaa se kuitenkin suht läheltä. Mutta mitkä asiat kiinnostivat lukijoitani jo etukäteen tässä prosessissa? 

 

Kuva: Talart

Talart vastasi ennalta tulleisiin lukijoiden kysymyksiin pitkällä asiantuntemuksella näin:

Miksi kiinteärunkoinen on aktiivikäyttäjälle usein ristikkorunkoista pyörätuolia parempi?

-Kiinteärunkoinen pyörätuoli on runkorakenteeltaan kestävämpi ja kevyempi. Mitä vähemmän liikkuvia osia, sen tukevampi se on käyttää eikä runko väsy ja löysty niin helposti, myös huollon tarve vähenee. Yksi iso tekijä on se ,että kiinteärunkoisen pyörätuolin rungon kelattavuus on kevyempi ja rullaavampi rungon jäykkyyden vuoksi. Kiinteärunkoinen on myöskin kevyempi nostaa autoon sekä menee useimmin pienempään tilaan. Talart ei valmista ristikkorunkoisia pyörätuoleja edellä mainituista syistä.

 

Voidaanko kiinteärunkoiseen pyörätuoliin asentaa jalkalauta, jonka saa pyörätuolista noustessa irroitettua helposti pois tieltä?

 -Kyllä. Vaihtoehtoina taittuvat jalkalaudat, taittuvat ja irroitettavat jalkalaudat, sivulle taittuva jalkalauta, taaksetaittuva jalkalauta, keinujalkalauta sekä kiinteä jalkalauta.

 

 

Kuinka korkealle pyörätuolin istuinosa voidaan asentaa, jotta pyörätuoli ei ole hutera käytössä. 

 

-Pyörätuoli on aina kompromissi riippuen mitä tuolilta vaaditaan. Mitä korkeammalla painopiste on, sitä huterampi se on, mutta siihen taas vaikuttaa kuinka hyvä vartalonhallinta ja toimintakyky käyttäjällä on. Istuinkorkeudessa huomioidaan aina tasapaino, istuma-asento, kelausergonomia ja säärimitta. Huomoioitavia asioita on myös käytettävyys arjessa. esim.mahtuuko pyörätuolilla ruokapöydän alle. Kuinka korkealle voidaan mennä? esim. tehdäänkö kompromissi istumalla matalemmalla vai lähetäänkö korottomaan ruokapöydän jalkoja.

 

 

Mikä merkitys renkaiden camber-kulmalla on käyttäjälle?

 

-2-astetta on meillä vakiona camberkulma. Lisäämällä camberia tuoliin saadaan sivuttaista vakautta sekä kääntymistä ketterämmäksi, mutta tuolin alaleveys kasvaa aina mitä enemmän kallellaan renkaat ovat. Kuinka kapeista oviaukoista täytyy mahtua liikkumaan? Liikutko junalla tai bussilla? Käytävät ja vessat ovat näissä usein kapeita ja on syytä aina huomioida tuolia mitattaessa.

Urheilutuoleissa camberkulmat ovat välillä 6-16 astetta.

 

 

Millaisia kelausapuja pyörätuoliin voidaan asentaa ja mistä tiedän, millainen kelausapu on minulle paras?

 

-Vaihtoehtoja on muutamia erilaisia ja tarvitsee melkeinpä päästä itse testaamaan. Toisen on puolestasi vaikea tehdä päätöstä. Lisäksi pystyykö kyseiseen pyörätuoliin asentamaan minkälaisen järjestelmän.

Talart:in tuoleihin pystymme soveltamaan lähes minkälaisen kiinnityksen tahansa. Riippuen valmistajan kiinnitystavasta pyörätuoliin. Talart ei itse valmista kelauskeventimiä vaan käyttää markkinoilla myytäviä avustimia.

 

 

Mitä jos haluaa ostaa pyörätuolin itse? (Kannattaako se, ja miten toimia?) 

 

-Jos ei maksajataho näe perusteltua tarvetta haluamaasi pyörätuoliin, niin silloin omakustanteisesti sen tietenkin saa. Aina ensin kannattaa olla yhteydessä pyörätuolin hankinnasta sekä siihen liittyvistä tarpeista oman kunnan/kaupungin apuvälineyksikköön. Harrastepyörätuoleissa on mahdollista saada hankinta-avustusta vammaispalvelusta.

 

 

 

 

Välisovituksessa tuolini näytti ilman pinnoitteita, välisovituslaitojen ja väliaikaisen Tartan selkänojan kanssa tältä. Mutta miltä lopputulos näyttää? siitä, ja niihin johtaneista syistä postaussarjan toisessa osassa. Sitä odotellessa voit lukaista Talart:sta yrityksenä täältä, tai tutustua JT Speed mallin pyörätuoliin, johon minun tapauksessa päädyimme.