Käymme kolmen opiskelukaverini kanssa päivä Tukholmassa -risteilyllä kaksi kertaa vuodessa. Muutimme kaikki eri paikkakunnille valmistumisemme jälkeen ja risteily on loistava tapa pitää kiinni säännöllisestä tapaamisesta (edes sen kaksi kertaa vuodessa). Tänään on taas se päivä kun mietin kuumeisesti mitä vaatteita ottaisin mukaan tuolle reissulle, jotta en ihan joutuisi häpeämään itseäni. Kaikki kolme ystävääni kun ovat upeita ja minä olen se joka on antanut itseni rupsahtaa. 

Vaatteiden selaaminen vaatekaapistani menee kohdallani lähinnä näin: ”pieni, näyttää kauhealle, pieni, pieni, mitä oon aatellut kun oon hankkinut tän, pieni, näytän tässä valaalle, pieni, tässä näytän ihan kivalle, pieni, näytän tässä ihan kauhealle verrattuna ystäviini, pieni….” ja lista jatkuu. 

Loppujen lopuksi valitsen mukaan tietysti tuon missä näytän mielestäni ihan kivalle. Laivalla katselen ystävieni upeita vaatteita ja mietin että omani näyttää aivan karmealle. Ja jos en vielä laivalla tunne näyttäväni karmealle, niin valokuvat viimeistään saavat minut irvistämään.

Jos ravintolassa voi tulla annoskateus, niin reissuissa minuun iskee vaatekateus.

Vaatekaapistani puuttuu tällähetkellä luottovaate, se vaate missä aina tuntuu hyvälle. Onko olemassa jotain vaatetta jossa kaikki naiset näyttävät hyvälle?

Nyt heitän vaatteita täynnä olevan laukun olallalleni ja lähden kiiruhtamaan kohti rautatieasemaa. Tänään Helsinki, huomenna Tukholma. Aion nauttia reissusta, vaikka sitten peilejä ja kameroita vältellen.