Lavatanssit eli näin pystytin viljelylaatikot
Tänään nikkaroitiin eli pystytettiin viljelylaatikot. Oli muuten aika helppoa paitsi että perustuksia tehtäessä piti muistaa kaksi asiaa ja mä muistin vain yhden. Kesän mittaan sitten paljastuu oliko unohdukseni kriittinen. Mutta jei, koska mulla on aivan äärimmäisen vankka kokemus tästä hommasta, kerron miten tämmöset laatikot saa pihan perälle. (Tähän väliin pieni ininä: sorry tästä todella hämmentävästä kappalejakohommasta. Syytän siitä Lilyä. Olen lisännyt ja poistanut kappalemerkinnät nyt ehkä 10 kertaa, eikä tää vieläkään wörki, prkl)
Näin minä sen tein, näin sinäkin onnistut:
1. KASAA LAVAT
Kuorin lavat muovista ja nostelin asvaltille. Kulmista lavat kiinni toisiinsa. Paketissa mukana näppärät tikut, jotka sujauttaa ”saranoiden” sisään. Tämän jälkeen mäiskitään tikkujen päät vasaralla piiloon. (Tämän työvaiheen suoritti 5-vuotias apupuutarhuri). Ja kas, lavat ovat valmiit!
2. PÄÄTÄ VILJELYKSESI PAIKKA Seuraavaksi piti ratkaista kysymys: mihin lavat sijoitetaan? Lämmintä pitäisi kuulemma olla ja aurinkoa pitäis saada jonkun 6-8 tuntia, jos meinaa jotain satoa siinä saada. Eikä sais olla sellainen paikka, johon vesi jää seisomaan. Mä laitoin meidän autopaikan eteen, tuija-aidan viereen. Siinä kasvoi viime kesänä mun mielestä himmee ryteikkö, että josko nää mun viljelykset tois tolle hukkamaapätkälle jonkun funktion.Jätin laatikoiden väliin puolisen metriä tilaa. Keksin, että jos niiden väliin voisi vaikka viljellä jotain – ruukkuihin tai suoraan maahan. Jos siellä viihtyisi vaikka tukea tarvitseva tomaatti. En tie oliko tää fiksu veto, mut tulipahan tehtyä. Jonkun ohjeen mukaan tilaa on hyvä jättää sen verran joka puolelle, että laatikoille pääsee hyvin kottikärryillä. 3. PARANNA MAA LAATIKON ALTA Seuraavaksi tuli suorittaa ns maanparannustyöt. Meidän tapauksessa mestasta piti häätää ensin yksi pensas. Ei siis muuta kuin lapio maahan ja kaivuupuuhaan. Tuli todellinen puutarhurifiilis, kun lopulta sain pensaan sieltä ylös isoine juuripaakkuineen. Ihan oikeita hommia.Laatikon alusmaa piti myös myllätä. Kääntelin sitä lapiolla ja nypin kaiken kasvavalta näyttävän pois. Esim voikukat, joilla näytti jo olevan kevät pitkällä. Hyvänä merkkinä pidin sitä, että vastaan tuli jättiläiskastemato. Sujautin sen laatikkoon. Viljelylaatikon pohjan pitää olla maahan auki, jotta kaikenlaiset öttimöntiäiset pystyy sieltä kulkemaan. Ne tekee viljelyksille hyvää. 4. ASETTELE LAVAN POHJALLE SANOMALEHTEÄ Seuraavaksi tulee se homma, jonka unohdin. Eli jottei rikkaruohot tai vaikka lähipensaiden juuret pääsis kohoamaan penkkiin, sen pohjalle tulee levittää jotain katekangasta tai pari kerrosta sanomalehteä. Joku neuvoi myös vuoraamaan laatikot kokonaan sanomalehdellä. Tän mä unohdin, koska puhuin jo innosta päästä täyttämään niitä. 5. TÄYTÄ LAATIKOT MULLALLA Lisäsin laatikoihin multaa. Molemmat imaisivat kitaansa 2,5 säkillistä (a 50 litraa) puutarhamultaa. Eli yhteensä viisi isoa säkkiä. Pinnalle levitin vielä pussillisen (puoli pussia per lava siis) taimi/kylvömultaa. Siinä pitäis olla lannoiteita ja mikrobeja kesän tarpeiksi. En tie, mut kuhan laitoin. 6. KASTELE Jossain luki että multa pitäis vielä kastella. Tuntui hoopolta kastella tyhjää multaa, mutta tein työtä käskettyä. Valmis! (Röyhistelin vähän rinnuksiakin – olinhan sentään tehnyt ihan kunnon puutarhurointia) 7. HIFISTELE, JOS HALUAT Sit vois harrastaa myös hifistelyä: maalata laatikot puuöljyllä (kestää vähän pidempään) ja vetää reunoille kupariteippiä (estää kotiloita ryömimästä laatikkoon, teippiä ei kyl ollu Suomen suurimassa Prismassa — joten herää kysymys, onko sitä missään). Seuraavaksi pitäis sitten keksiä mitä niissä viljelisi. Se tuntuu olevan ihan oma salatieteensä! On ties mitä kierto- ja kaartoviljelyä. Liian kauan ei parane arvuutella, ettei käy niin, että rikkaruohot valtaa koko boksin. Joten palaamme pian laatikon äärelle.