Vilkkuva hirvi kukkapenkkiin – on jouluvaloaika!
Anteeksi hyvät kaksi lukijaani. Olen hyljännyt teidät liian pitkäksi ajaksi. Nyt aion ryhdistäytyä ja alkaa postailla tänne ihan PÄNTIÖNÄÄN, kuten noi oululaiset tapaavat sanoa. Tällä hetkellä ajankohtainen asia ovat JOULUVALOT!
Mä olin luullut, että niitä paheksuttiin joskus viisi vuotta sitten. Silloin oli selvää, että tyylikkään hipsterin parvekkeella ei moisia valoja hehkunut. Mutta kas, ilmeisesti tämä paheksunta on meneillään edelleen. Kaverini nimittäin NAUROI mun jouluvaloille!!! COMOON!!!! Ihan itte olin ne lasteni kanssa just Prismasta (!!!) valinnut (ledejä, lämmintä sävyä, sopivat ulko- ja sisäkäyttöön) ja ripustanut pihan riippajalavaan (siihen samaan, jonka kirvat yrittivät tappaa alkusyksystä). Minun mielestäni ne olivat – OVAT – erihienot! Tosin tämä samainen ystävä myös pilkkasi tuttavamme HIENOA keksintöä laittaa jouluvalot peikonlehteen! Mikä mainio innovaatio!
Itsehän olen ollut jouluvaloihminen jo vuosia. Mielestäni valot pitää ripustaa parvekkeelle tai ikkunanpieliin viimeistään marraskuussa. Tai oikeastaan koska vain juhannuksen jälkeen on ihan ok. Kunhan vähän hämärtää. Viimeistään silloin, kun huomaa kaivavansa esiin kynttilöitä ja mielummin juovansa punkkua kuin valkkaria, mutta aivan viimeistään silloin, kun alkaa tehdä mieli glögiä! Marraskuu on kuitenkin kuukausista angstisin. Ei valon häivääkään. Vain mustaa, märkää asvalttia ja mätäneviä puutarhajätteitä. Ei toivoakaan kesästä. SIKSI JOULUVALOT! Pihapuuhun, parvekkeelle tai ikkunaan. Joulutähdenkin voi laittaa, vai olisko sen aika vasta adventtina?
Kuten Pikku Kakkosen poliisiohjelmassakin tiedetään, Maltti on Valttia. Itse pidättäydyn aika pleineissä systeemeissä. Lämpimänsävyisissä perusvaloissa. Raja menee siinä, ettei kukkapenkissä istu välkehtivää hirveä. Raja tosin meni myös siinä, että mikään ei saa vilkkua. Paitsi kerran… eräänä päivänä mieheni toi kotiin uudet jouluvalot, koska ”Lidlistä halvalla sai”. Ensinnäkin ne olivat väärää sävyä (comoon!!!!) ja mikä pahinta NE VILKKUIVAT. Annoin periksi ja myönsin luvan ripustaa ne parvekkeelle. Sillä ehdolla, että valot eivät vilku. Tilanne oli kontrollissani niin kauan kunnes 3-vuotias löysi valojen ohjausnapin. Mikä riemu! ”KATO ÄITI, NE VILKKUU!! KATO ÄITI, NE VILKKUU KOVEMPAA!!!” Meidän asuntomme tunnisti kaukaa Mannerheimintielle siitä, että siellä oli happy hour koko ajan. Toistaiseksi en ole vielä ratkaissut mihin nämä valot tänä vuonna asennetaan. Jonkinlaisen argumentin kyllä keksin, ettei niitä voi laittaa parvekkeelle. Ja pidän huolen, ettei mieheni enää mene Lidliin jouluvalojen alennusmyyntiaikaan.