Cecilia Samartin: Nora & Alicia
Kuubalaissyntyinen Cecilia Samartin on kirjoittanut paljon latinalaisamerikkalaisista siirtolaisista Yhdysvalloissa. Kuulostaa periaatteessa hyvältä, mutta Samartinin kertomukset tuntuvat jäävän jälkeen siirtolaiskirjallisuuden huipuista, kuten Jhumpa Lahirista. Ne ovat kuitenkin kelpo viihdettä, jos pitää chick lit -kirjallisuudesta ja kyyneleiden vuodattamisesta.
Nora & Alicia kertoo serkuksista, joista toinen jää vallankumouksen jälkeen Kuubaan ja toinen muuttaa Yhdysvaltoihin. Tarinaa kuljetetaan lähinnä Yhdysvaltoihin muuttaneen Noran näkökulmasta, ja Alicia opitaan tuntemaan lähinnä hänen serkulleen lähettämiensä kirjeiden perusteella. Naiset käyvät vuosikymmeniä kestävää kiihkeää kirjeenvaihtoa.
Kun Nora yrittää opetella koulussa englantia, Alicia käy läpi tuhoontuomittua rakkaustarinaa. Varakkaan suvun vesa iskee silmänsä mustaihoiseen maalaispoika Tonyyn, mikä ei suvun mielestä vain käy päinsä. Kummankin naisen kokemat rakkaustarinat ovat kuin hattaraa, joka alkaa hetken jälkeen hieman ällöttää. Miehet ovat joko täydellisiä tai sitten ihan täysiä lurjuksia.
Tony oli enemmän kuin komea. Hänen ihonsa loisti auringossa kuin kiillotettu kulta, ja olin varma, että jos koskettaisin kielenkärjelläni hänen poskeaan, se maistuisi hunajalle. Hänen vaaleat silmänsä olivat samanväriset kuin meri, joka muuttuu rannan läheisyydessä sinisestä turkoosiksi ja taas siniseksi. Niissä oli unelmoiva katse, ikään kuin nuorukaisella olisi mielessään vain hyviä ajatuksia.
Romantiikan ohella kirjassa kuljetetaan yhteiskunnallista ulottuvuutta. Cecilia Samartin ei säästele ilmaisujaan kuvaillessaan, kuinka kurjaa elämä on Kuubassa ja kuinka hyvin asiat ovat Yhdysvalloissa. Vastakkainasettelu huipentuu kirjan loppuosassa, joka on lienee kirvoittanut monien silmistä kyyneleitä. Minulle liikutuksen hetkeä ei tullut, sillä koin tarinan olevan siinä vaiheessa jo hieman liian melodramaattinen ollakseen uskottava.
Yhdysvalloissa on paljon latinalaisamerikkalaisia siirtolaisia, joille Cecilia Samartinin kirjat ovat ilmiselvästi suunnattu. Kyseessä on iso kohderyhmä, jolle ei luultavasti ole ylitarjontaa puhuttelevasta kirjallisuudesta. Jos oma suku on muuttanut Yhdysvaltoihin jostain latinalaisamerikkalaisesta maasta, löytää luultavasti Samartinin kirjoista samastumiskohteita. Me muut, no näitä lukea myös romanttisen viihteen ja eksotiikan vuoksi.
Cecilia Samartin: Nora & Alicia (Broken Paradise)
Suomennos Tiina Sjelvgren
Bazar 2012
383 sivua
Lainattu kirjastosta