Mario Vargas Llosa: Tuhma tyttö

 

On pitkä, kuuma kesä. Nuori Riccardo maleksii kavereidensa kanssa 1950-luvun Mirafloresissa Perussa. Mambovillitys on vallannut kaupungin, ja sosiaalisia piirejä järkyttää kahden teinitytön saapuminen kaupunkiin. Chileläiset siskokset liikuttavat tanssiessaan lanteita tavalla, joka saa tanssiparin sekoamaan askeleissaan. Riccardo rakastuu päätä pahkaa toiseen siskoista, Lilyyn, ja liehittelee häntä koko kesän. Kun Lily on viimein jo suostumassa Riccardon tyttöystäväksi, hän katoaa maisemista. Käy ilmi, ettei chileläiseksi itsensä esitellyt Lily ole koskaan edes käynyt Chilessä.

Vuosia myöhemmin Riccardo on muuttanut Pariisiin, missä asumisesta hän oli haaveillut koko ikänsä. Hän elättää itsensä tulkkina ja viettää aikaa maamiehensä kanssa, joka on Perun kommunistisen liikkeen aktivisti ja järjestelee tovereidensa koulutusreissuja Kuubaan. Näissä kuvioissa Riccardo kohtaa uudelleen tytön, johon hän oli teininä Mirafloresissa rakastunut. Mutta tällä kertaa tyttö käyttää eri nimeä ja on muutenkin kovasti muuttunut. Nuoret viettävät kiihkeitä viikkoja Pariisissa, kunnes tyttö jälleen katoaa.

Sama kaava tulee toistumaan Riccardon elämässä lukuisia kertoja: Aina nainen ilmaantuu eri nimisenä, Riccardo ei voi vastustaa häntä ja sitten nainen katoaa. Vaikka Riccardo monesti vannoo, että nyt kissa-hiiri-leikki saa luvan päättyä, hän kuitenkin aina lankeaa naisen pauloihin.

Tunsin häntä kohtaan suunnatonta hellyyttä. Olin varma, että tulisin onnekseni tai onnettomuudekseni rakastamaan häntä ikuisesti. Vereni kuumeni kun näin hänet tai kuulin hänen hengityksensä.

Kummatkin romaanin päähenkilöt ovat suloisen epäuskottavia. On vaikea kuvitella, että joku todella rakastaisi vuosikymmenestä toiseen ihmistä, joka jatkuvasti tekee katomistemppuja. Lilyn toimintakaan ei vaikuta sen järkevämmältä. Tästä huolimatta henkilöt olivat hurmaavia, ja pidin heistä juuri sellaisina epäuskottavina tolloina, joita he olivat. Ei tässä mihinkään realismiin olekaan pyritty, vaan ajoittain tapahtuvat lähentelevät ihmeellisyydessään maagisen realismin rajaa.

Nautin suunnattomasti siitä, kuinka Mario Vargas Llosa sitoo yksinkertaisen ja ehkä hiukan naiivinkin tarinansa yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Tarinan taustalla saadaan seurata niin Perun poliittisia tapahtumia, hippiliikkeen syntyä ja tuhoa kuin Ranskan maahanmuuttopolitiikkaakin. Näistä tuli minulle oikeastaan pääsyy seurata tarinaa. Vargas Llosa luo tilanteen, jossa Riccardo on yksin tietyssä yhteiskunnallisessa maisemassa. Sen jälkeen alkaakin lukiessa odotella, koska tuhma tyttö ilmaantuu paikalle ja miten suhde tulee tällä kertaa kariutumaan. Rakkauden vaiheet antavat rytmin yhteiskunnallisille muutoksille.

Tuhma tyttö on viihdyttävä mutta älykäs kirja, jota lukee ahmimalla. En ollut aiemmin tutustunut perulaisen nobelistin tuotantoon, mutta tämä oli varmasti mukavan helppo aloitus. Kävin kirjastosta jo hakemasta seuraavankin Vargas Llosani.

 

Mario Vargas Llosa: Tuhma tyttö (Travesuras de la niña mala)

Suomennos Sulamit Hirvas

Otava 2011

420 sivua

Lainattu kirjastosta

Helmet-lukuhaaste 2016, 47. eteläamerikkalaisen kirjailijan kirjoittama kirja