Verkkokirjakauppa – menee vissiin hyvin

adlibris

 

Jokin aika sitten lueskelin Kauppalehteä ja siinä ilmestynyttä listaa Suomen sadasta nopeiten kasvaneesta yrityksestä. Teknologiayritysten joukosta silmiini osui sijalla 18. ollut Adlibris. Siinä taisi vähän mennä kahvit väärään kurkkuun, koska kirja-alan toimijoita ei ole yleensä kasvuyritysten listoilla näkynyt. Kauppalehden mukaan Adlibriksen liikevaihto on kasvanut kolmessa vuodessa 212 prosenttia, ja sen viime vuoden liikevaihto oli 18,5 miljoonaa euroa. Siis mitä ihmettä?

Jos jostain on vaikea saada tietoa, niin kirjakauppojen markkinaosuuksista. Suomalaisen kirjakaupan viime vuoden liikevaihto oli kuitenkin Taloussanomien mukaan viime vuonna noin 108 miljoonaa euroa. Kun Akateeminen kirjakauppa myytiin viime vuonna Bonnierille, kaupan yhteydessä kerrottiin, että Akateemisen liikevaihto vuonna 2014 oli ollut noin 41 miljoonaa euroa. Jos näitä lukuja suhteuttaa Adlibriksen liikevaihtoon, niin verkkokirjakauppa on pientä mutta ilmeisen kasvavaa liiketoimintaa.

Mikäli oletetaan, että suomalaiset eivät osta kirjoja enemmän kuin aiemmin, verkkokirjakaupat ovat vieneet markkinaosuutta perinteisiltä toimijoilta. Esimerkiksi Adlibriksen kilpailijan Bookyn viime vuoden liikevaihto oli 17,6 miljoonaa. Sen suuruus on suuruusluokassa Adlibriksen kanssa. Myös Booky on kasvanut viime vuosina muttei yhtä nopeasti kuin Adlibris. Yhdessä nämä kaksi ovat ottaneet kirjakaupasta itselleen noin 36 miljoonaa euroa liikevaihtoa, joka on jo merkittävä siivu kokonaisuudesta.

 

adlibris

 

Kuvion arvioimista hankaloittaa vielä se, että verkkokirjakauppojen liikevaihto tulee luultavasti kokonaan kirjoista. Esimerkiksi Suomalainen ja Akateeminen myyvät kaikenlaista muutakin, ja askartelutarvikkeista sun muusta kertyy luultavasti merkittävä osuus niiden liikevaihdosta. Jos siis otettaisiin huomioon vain kirjamyynti, on todennäköistä, että verkkokirjakauppojen osuus kokonaisuudesta on vielä suurempi kuin miltä se pelkkien kokonaisliikevaihtojen perusteella vaikuttaa. 

Verkkokirjakaupat ovat kuluttajan näkökulmasta käteviä. Jos tietää mitä haluaa ostaa, sen voi klikkailla nopeasti ostoskoriinsa ja saada parhaimmillaan muutamassa päivässä kotiinsa. Hinnat ovat monesti edullisempia kuin kivijalkaliikkeessä, ja valikoima on laajempi, koska varastohalliin mahtuu enemmän kirjoja kuin kirjamyymälään. Toisaalta kivijalkakaupassa saa eri tavalla palvelua, ja ostoskoriinsa saattaa poimia jotain sellaistakin, mitä ei alunperin tullut hakemaan.

Verkkokirjakaupat ovat erilaisia kokemuksia kuin kivijalkakaupat. Kun esimerkiksi Akateeminen kirjakauppa viime vuonna myytiin Bonnierille, alkoi näyttää siltä, että se luopuu kokonaan omasta verkkokaupastaan. Bonnier nimittäin omistaa myös Adlibriksen. Akateeminen on sitä vastoin yrittänyt viime aikoina kehittää itseään kohtaamisten paikkana ja panostanut kirjailijavierailuihin ja muihin tapahtumiin. Ehkä verkkokaupat ja kivijalkakaupat lähtevät yleisemminkin kehittymään vielä eri suuntiin.

Mitä mieltä olette: onko kivijalkakaupoilla vielä sijansa vai selviääkö verkkokirjakaupoillakin?

Kulttuuri Kirjat

Tuomo Pietiläinen ja tutkiva työryhmä: Wahlroos – Epävirallinen elämäkerta

wahlroos epävirallinen elämäkerta

 

Björn Wahlroosin epävirallinen elämäkerta oli vastikään ilmestynyt. Oli vuosi 2013, ja olin lähtenyt Tampereelle junalla aamuvarhain, koska osallistuin töiden puolesta historian ja yhteiskuntaopin opettajien kevätpäiville. Sillä kertaa päivien teemana oli talous, ja järjestäjät olivat jotenkin onnistuneet hankkimaan puhujaksi Björn Wahlroosin. En enää muista mistä Wahlroos tarkalleen ottaen puhui, mutta pakko myöntää, että hän teki minuun vaikutuksen. Vaikka hänen sanomastaan olisi erimieltä, hän on joka tapauksessa karismaattinen puhuja.

Tuomo Pietiläisen ja työryhmän laatimasta Wahlroosin epävirallisesta elämäkerrasta kirjoitettiin sen ilmestyessä paljon, mutta näin pari vuotta myöhemmin tomu on laskeutunut. Pietiläinen toimi vuoden verran journalistiikan vierailijaprofessorina Tampereen yliopistolla, ja hänen tutkivan journalismin kurssillaan ryhmä opiskelijoita kaivoi vuoden verran tietoja Wahlroosin eri elämänvaiheista. Löydökset koottiin Pietiläisen johdolla kirjaksi. Tämä tehtiin ilman yhteistyötä Wahlroosin kanssa, eikä kirjan päähenkilö ole kommentoinut sitä julkisuudessa millään tavalla.

Suoritin vastikään johtamisen perusteiden kurssia kauppakorkeassa, ja suorittamiseen kuului kirja-analyysin tekeminen jostain kirjalistassa olevasta kirjasta. Kun näin listalla Wahlroosin elämäkerran, muistin tapauksen Tampereelta ja tartuin siihen miettimättä asiaa toiste. Kirjoitin sitten analyysia siitä, miksi Wahlroos on noussut finanssimaailman huipulle. Siitä kirjoittaminen oli oikeastaan antoisaa, sillä Wahlroos antaa ajateltavaa. Omassa häpeilemättömässä elitismissään hän on varsinainen kummajainen suomalaisessa yritysmaailmassa.

 

wahlroos epävirallinen elämäkerta

 

Björn Wahlroos on syntynyt suomenruotsalaiseen ankkalampeen, mutta hänen isänsä on ollut alkoholisoitunut valtiovarainministeriön kansliapäällikkö. Vaikka lapsuus oli yläluokkainen, täysin särötön se ei ole ollut. Wahlroosin teini-iän taistoalaisuudesta on mainittu usein julkisuudesta, mutta vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, miten hän hylkäsi aatteen ja löysi markkinatalouden. Nykyään on ehkä vaikeampaa kuvitella oikeistolaisempaa ja markkinahenkisempää suomalaista kuin Wahlroos.

Wahlroos oli lahjakas ja sattui perehtymään rahoitukseen, ennen kuin se varsinaisesti löi itsensä läpi suomalaisissa yliopistoissa. Siksi hän erottui muista pankkien nuorista lahjakkuuksista. Näihin aikoihin 1980-luvulla pankit olivat vasta vapautumassa valtion sääntelystä, joten uudenlaiselle markkinalähtöiselle ajattelulle oli todella tilausta. Toisaalta Wahlroos ei ole sössinyt asioitaan tekemällä huonoja kauppoja tai jäämällä kiinni esimerkiksi veronkierrosta tai sisäpiirikaupoista.

Jos yhtään kiinnostaa talous, pankit tai ylipäätään yläluokkaisuus, Wahlroosin elämäkerta ei ole hassumpaa luettavaa. Sitä kannattaa lukea aihettaan laveammasta näkökulmasta ja miettiä, mitä Björn Wahlroosin menestys kertoo ylipäätään yhteiskunnasta. Esipuheessa kanustetaan miettimään sitä, minkälaiset ihmiset nousevat hyvin vaikutusvaltaisiin asemiin ja miten se tapahtuu. Ei ole lainkaan yhdentekevää, ketkä käyttävät valtaa maan suurimmissa yrityksissä.

Kun yli parikymmentä opiskelijaa kirjoittaa tekstejä, niiden yhteensovittaminen on vaikeaa, pahimmillaan helvetillistä. Muutamat opiskelijoista saivat tehtäväkseen toimittaa kirjan tekstejä, ja siihen on luultavasti palanut mieletön määrä aikaa. Lopputulos on kuitenkin tyyliltään varsin yhtenäinen. Muutamassa kohdassa kiinnitin huomiota pieniin rikkoihin, mutta ne eivät liiemmin häirinneet lukukokemusta. Työryhmä on tehnyt hyvää työtä arkistoja tonkimalla ja ihmisiä tapaamalla.

 

Tuomo Pietiläinen ja tutkiva työryhmä: Wahlroo$ – Epävirallinen elämäkerta

Into 2013

432 sivua

Lainattu kirjastosta

 

Kulttuuri Kirjat Raha Uutiset ja yhteiskunta