Pyöräillen Kuubassa
Kuuban matkalla suuntasimme Havannan jälkeen Vinalesiin, joka on pökerryttävän kaunis karstivuorten ympäröimä laakso Länsi-Kuubassa. Se on kokonaisuudessaan UNESCO:n luonnonperintökohde, jonka vuorten siimeksessä on paljon tippukiviluolastoja. Alueella viljellään paljon kahvia ja tupakkaa, ja vaikka kylässä on turisteja, mikään massakohde se ei ainakaan vielä ole.
Saavuimme illalla kylään ja eksyimme heti matkalla majapaikkaamme. Kysyimme neuvoa vanhalta mieheltä, joka viittoi oppaaksemme nuoren pikkukylän Ronaldon. Hän heitti nappikset olalleen ja lähti näyttämään meille oikeaa paikkaa. Kävi ilmi, että majapaikkamme oli aivan jalkapallokentän vieressä, joten ystävällinen Ronaldo ei joutunut kauas oikeasta määränpäästään.
Seuraavana aamuna vuokrasimme fillarit ja lähdimme koti luolia. Sain vuokrattua itselleni noin neljätoistavuotiaalle pojalle sopivan kulkupelin, jota en millään osannut ajaa. Ensimmäisen kerran kun yritin jarruttaa, kaaduin tyylikkäästi ojaan. Vähitellen pääsin sillä jo eteenpäin ja sain jotenkuten pysäytettyäkin. Muutahan sitä ei tarvitsekaan osata!
Ehdimme käydä fillareilla parilla eri luolalla. Ensimmäinen oli helppo kohde, jonka suulle pääsi asvalttitietä pitkin. Jätimme fillarimme parkkipaikan vahdin huomaan ja suuntasimme sisään. Käppäilimme ensin hieman pimeydessä, kunnes saavuimme luolassa virtaavan joen luo. Tässä vaiheessa moottorivene otti meidät kyytiinsä. Ajoimme hetken aikaa maanalaisessa joessa ja lopulta ulos vuoren seinämästä.
Toiselle luolakohteelle ei päässyt autolla, mutta mies oli sitä mieltä, että pyörällä päästäisiin kyllä pientäkin polkua pitkin. Vähän matkaa kahvi- ja tupakkapeltojen välistä tomutietä pystyi ajamaan, mutta sitten todellisuus tuli vastaan: tie oli paikoitellen pelkkää mutaista velliä. Heitimme fillarit pusikkoon ja jatkoimme jalan.
Taivalluksen jälkeen selvisimme luolalle, jonka synkissä sisuksissa oli pieni lampi. Hurjapäisimmät kävivät siinä uimassa. Siinä vaiheessa olin hieman auringon pökerryttämä ja todella kurainen, joten jätin uimareissun väliin. Ehkä se olisi tehnyt hyvää, mutta haaveilin jo siitä, kuinka takaisin kylään päästyämme istahtaisin alas kirjan kanssa ja joisin mojiton.
Vinales, upea paikka! Mojitot erinomaisia!
