Taas uusi kirjastokortti

Tämän kevään pieni projektini on markkinoinnin kurssi Aalto-yliopiston avoimessa. Sen jälkeen kun valmistuin, en ole hennonnut jättää opiskelemista kokonaan sikseen. Joka kevät ja syksy olen tunnollisesti ilmoittautunut jollekin kurssille ja pakannut luentovihkot kettureppuuni. Enhän minä vielä valmis sentään ole, vielä on uutta opittavaa.

Opiskelut ovat vieneet minut kerta toisensa jälkeen yliopiston kirjastolle hakemaan milloin mitäkin tenttikirjaa. On mielenkiintoista katsella, kuinka opiskelijat siellä pakertavat vuodesta toiseen kuten minäkin aikoinaan. Nyt siellä käy korkeintaan vierailemassa ohimennen ja vähän ihmettelemässä sitä, miten yliopisto on muuttunut muutamassa vuodessa.

Aallon kurssille piti hankkia joku markkinoinnin tiiliskivi, jota oli Helsingin yliopiston kirjaston aineistohaun mukaan saatavilla vain Viikissä, jonne minulta menisi vähintään tunti suuntaansa. Pääkaupunkiseudun tavallisella kirjastolla oli vain muutama kappale, jotka nekin olivat kaikki lainassa. Olosuhteet pakottivat minut hankkimaan vielä yhden kirjastokortin lisää: Aalto-yliopiston kirjaston Teemu-kortin.

On tavallaan hyvin jännittävää näin liki kolmekymppisenä kävellä ujostellen kirjaston tiskille ja kysyä, voisiko saada tänne kirjastokortin. Nyt on sitten Teemu-kortti lompakossa kaikkien muiden mahdollisten korttien lisäksi.