Unikoulu – osa 2, viikko 2

Toinen unikouluviikko alkoi melko hyvin. En jaksanut enää kirjata yhtä tarkkaan kaikkia vko2/yö1:n heräämisiä mutta seuraavana päivänä olen melko toimintakuntoinen ja noustaan vasta 8:30, joten sanoisin, että hyvä yö. Viiden jälkeen alkaa taas toistuva heräily ja otan pojan syötölle jo 5:50, jonka jälkeen nukkuu pinniksessä puoli seiskaan. Silloin otan viereen ja nukutaan vielä tuo pari tuntia.

Maanantaina nukutaan vain yhdet päiväunet (1h20min, herätys klo 14) ja ilta venähtääkin siihen nähden hieman pitkäksi. Poika laitetaan nukkumaan noin puoli yhdeksän. Yö on yksi parhaista ikinä! Itse menen sänkyyn vasta yhdentoista jälkeen ja kuuntelen, kun poika pyörii levottomasti sängyssään. Ei kuitenkaan herää ja ryhdyn nukkumaan ajatellen, ettei se kauan enää unessa pysy. Mutta herätys tuleekin vasta 3:30! Saan pojan vielä suht helposti uudelleen uneen mutta heti neljältä hän herää taas ja seuraavan kerran 4:20. Joko sillä on joku kipu tai nälkä, päättelen ja laiskuuksissani annan rintaa. Seuraavan kerran poika herää vasta puoli seitsemän jälkeen, joten katson syötön osuneen hyvään hetkeen, vaikka yöllä ei pitänytkään enää syödä.

Viikon kolmas yö on taas heikompi. Herätyksiä on yhteensä kuusi(!), joista viimeisellä otan pojan viereeni ja nukutaan vielä pari tuntia. Mietin, meinaakohan tuo yksi ikinä oppia nukkumaan yli kahden tunnin pätkiä… Seuraavakaan yö ei ole  kovin mairitteleva. Nukkuu ensin noin 5,5 tuntia, jonka jälkeen koitan puoli tuntia rauhoitella huutavaa lasta. Sitten purskahdan itse itkuun ja haen miehen apuun. Poika nukahtaa heti. Viiden jälkeen alkaa taas heräily. Onnistun jotenkin (tissisuussakokoajan?) torkuttaman pojan puoli kahdeksaan asti.

Torstain ja perjantain välinen yö on kuitenkin ihan huikea. Tyyppi nukkuu 20:20-4:30!! Havahtuu yhdentoista aikaan, kun itse metelöin vahingossa makuuhuoneessa mutta nukahtaa silloin heti, kun saa tutin suuhunsa. Tämän yön jälkeen tuntuu, että alkuyön heräilyt ovat jääneet lähes kokonaan pois, vihdoin! Saattaa havahtua joskus yhden ja kahden välillä mutta yleensä nukahtaa itse uudestaan tai jos itkee, rauhoittuu tutittamalla. 

Näin kolmannen viikon alkaessa olen alkanut tosissani miettiä, että otan nyt päiväunillekin tarkan ajan, milloin ne pitää nukkua ja unillemenoaika olisi aina muutenkin sama eikä heittelisi jatkuvasti. Sovittiin myös miehen kanssa, että yösyötön voi antaa, jos poika on kovin levoton eikä nukahda, kunhan iltapalasta on yli kahdeksan tuntia. Itselläkin oli viime yönä kova nälkä, kun rauhoittelin poikaa takaisin uneen, joten saattoihan se olla jo pojallakin. Voi kunpa tällä päätöksellä saataisiin ne aamun tunnit rauhoitettua. 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *