10 mietettä menneiltä viikoilta

Kaksi viikkoa menikin yllättävän nopeasti. Pahoittelen poissaoloani. Tilanne on kuitenkin suunnilleen ennallaan, joten en ole saanut aikaiseksi kirjoitella. Laiska olen, myönnän.

Miete #1 Huomasin, että to do -lista on paljon mukavampi suorittaa, kun sen nimeää Nämä asiat tahdon tehdä -listaksi. Kaikki muu paitsi hammaslääkärin ajanvaraus tehty! Huh, pahin tietty viimeisenä. Kerään rohkeutta…ikuisesti.

Miete #2 Löysin aivan unelmat lastenvaunut! Inglesinan Classicat, voiko olla nätimpää.

Voiko olla kalliimpaa, wtf noita vaunujen hintoja ylipäätään?! Onneksi ei ihan ajankohtaisin ole tämä asia vielä. Lastenvaunuasiat kuitenkin rassaa jo heti näin alussa, koska ainakin täällä meidän lähiössä on näkynyt vain rumia tai ökyrumia rattaita.

Miete #3 Ens viikolla on vihdoin neuvola. Siellä pitää kuulemma heti kertoa, missä tahtoo synnyttää. Naistenklinikalla, mutta sehän on tietenkin just nyt jossain remontissa. No, ehkä tilanne selviää siellä neuvolassa sitten.

Miete #4 Pääsiäisreissu meni hienosti. Oltiin siis kymmenen hengen porukalla mökkeilemässä. Osa porukasta oli mulle hyvinkin läheisiä ja osa sitten vähemmän. Lipittelin alkoholitonta olutta (tietty lasista, ettei erotu oikeasta tavarasta) ja teetä, kunnes parin tunnin jälkeen mulle entuudestaan tuntematon herrahenkilö (isä itse) kysyi, oonko raskaana, kun en juo. 😀 Olihan se sitten pakko tunnustaa mutta en mä oikeastaan tahallani edes piilotellut. Halusin vain nähdä, kauanko pystyisin huiputtamaan muita. Kaikkia muita paitsi tätä isäihmistä olisin varmaan onnistunut huijaamaan ihan koko viikonlopun. Ei haittaa kyllä yhtään. Sain kertoa parille ihan parhaimmalle ystävälleni. Tuli hyvä mieli. 🙂

Miete #5 Omille vanhemmillekin kerrottiin jo ennen pääsiäistä. Isä oli kuulemma kysellyt jälkeenpäin kaikenlaista raskaana olemisesta ja on ilmeisesti edelleen tiedosta aivan täpinöissään. Mun iskä. <3 Isovanhemmatkin on jo ehditty tiedottaa. Ei tätä nyt oikein muuten tarttisi salailla mutta töissä en tahdo, että kukaan kuulee ainakaan ennen kesäkuuta. On sen verran työnvaihtokuviot kesken, etten tahdo niitä riskeerata.

Miete #6 Pääsen ekalle viralliselle työmatkalle ulkomaille ensi viikolla. Siistii. Tunnen itteni ihan aikuiseksi. :D

Miete #7 Toukokuu on täynnä tapahtumia, jotka yhdistävät työpaikan ja alkoholin. Tänään skippasin yhden after workin, vetosin kylmästi nälkään ja väsymykseen ja etten pysty tyhjään jalkaan juomaan yhtäkään drinkkiä, koska menee nuppi sekaisin (semisti totta, tuun tosi helposti humalaan). Huomenna aamulla (Joo!) on joku skumppailutilaisuus. Siitä saattaa selvitä ihan vain sanomalla, ettei raaski ennen aamupalaa ottaa. Kuulin myös huhua, että lounaalla olisi joku tarjoilu. Ehkä vain sanon olevani tipattomalla toukokuulla. Ei kai sitä tarvitse sen enempää selitellä ja jos tarviikiin niin vetoan ottavani esimerkkiä eräästä työpaikkamme absolutistista. Ensi viikolla on se työmatka, johon liittyvällä dinnerillä on varmasti viinitarjoilu. Ehkä otan sen ekan kaadon ja mukasiemailen tai jotain.. en tiedä vielä, menen sitten tilanteen mukaan. 

Miete #8 Raskausoireita tähän mennessä:

• pissahätä
• nälkä (?)
• vatsaongelmia (melko lieviä kylläkin, turvotusta lähinnä)
• tissit aristaa, jos niitä koskee tai pomputtaa

Eli aika vähällä on päästy. Sisko väitti, ettei meidän äidilläkään mitään oireita ollut, kun sitä odotti. Pitänee kysellä äidiltä muutenkin. Itsehän olen syntynyt hieman etuajassa ja leikkauksella, napanuora kaulan ympärillä ja sisko puolestaan ihan normaalisti ja käsittääkseni myös melko iisisti. Jotta mitä tässä nyt sitten odottais? Kauhuja vai sujuvuutta. Parempi varmaan, ettei odota mitään. :P

Miete #9 Olen saanut pahan kemikaaliahdistuksen. Yhtäkkiä tuli tarve vaihtaa kaikki meikit, rasvat, puhdistusaineet ynnämuut luonnonmukaisiin. Ehkä teen sen kuitenkin sitä mukaan, kun vanhat kuluvat loppuun. Shampoon voisin kyllä vaihtaa samantien, koska nykyinen saa päänahan kutiamaan ikävästi.

Miete #10 Foolihapot loppuivat. Huomenna yritän muistaa mennä apteekkiin ja ostaa lisää jotain mammavitskuja. Kannattaisikohan hankkia monivitamiineja vai riittäiskö pelkät foolihapot? Kuvittelen syöväni keskimäärin paljon kasviksia ja hedelmiä ja muutenkin monipuolisesti, joten varsinaisia vitamiininpuutoksia tuskin on. Mutta ikinähän ei tiedä, kuinka tämä masukaveri heittää kaikki arvot pyllylleen. Kauhean paljon pitää ottaa huomioon, kun on raskaana. Uskallankohan edes syödä mitään siellä työmatkalla…?