5kk ja neuvola

Pikkuinen on nyt viisi kuukautta ja vähän päälle vanha ja mitä kaikkea se jo osaakaan!

Kääntyy selältä vatsalleen vasemman kyljen kautta. Joitain kertoja on yrittänyt myös oikealta, mutta se jää aina puolitiehen, kun poika muistaa, että vasemmaltahan se kääntyminen onnistui hyvin. Silloin tällöin kippaa itsensä myös takaisin selälleen mutta tässä ei nähdäkseni ole vielä mitään varsinaista suunnitelmallisuutta.

Sylissä istuu mieluiten mahdollisimman suorassa. Jos meinaa laittaa puoli-istuvaan asentoon, punkeaa itseään ylemmäs. Selinmakuulla tekee myös ”linkkuveitsiä” eli nostaa yläkroppaa ja jalkoja yhtä aikaa. Ilmeet tän liikkeen aikana ovat aika hassuja! 😀 Vielä en ole antanut istua kuin sylissä enkä vielä yhtään itsekseen vaan paino on aina mun kroppaa vasten

Mönkii eteenpäin ja liikkuu myös pyörimällä. Vetää käsillään itseään eteenpäin samalla nostaen takapuolta ja työntää jaloilla. Viime päivinä on alkanut myös hakeutua lankkuun ja toisinaan koittaa saada polvia pyllyn alle kuin konttausasennossa. Vauhti ei onneksi vielä päätä huimaa mutta tarkkana saa äiti olla ja tulipa tässä mieleen, että pitää varmaan alkaa pestä lattiat vähän useammin, kun tuo yksi nyt tykkää niitäkin nuoleskella. Sama myös tuolinjalkojen kanssa. 😀

Varpaat yltää nyt jo suuhun asti. Yleensä niitä syödään vaipan vaihtamisen yhteydessä, koska ilman vaippaa taipuu paremmin. Hoitopöytähommaa on pitänyt alkaa miettiä nyt uudestaan, kun tuo kaveri on niin liikkuvainen. Meinasi jo kipata ittensä pesukoneen päältä pyykkikoriin kerran, kun kumarruin heittämään vaippaa roskikseen. Sen jälkeen en ole selkääni kääntänyt, kun poika on hoitotasolla.

5 kk neuvola oli vasta maanantaina (5kk+9pv). Juteltiin muun muassa kiinteiden syömisestä. Soseiden maistelu aloitettiin 4,5kk iässä ja vaihtelevalla menestyksellä ollaan syöty. Kirjoittelen siitä vielä oman postauksen jossain vaiheessa. Kuulemma voidaan tarpeen mukaan lisätä määriä, ottaa mukaan hedelmiä ja puurojakin.

Nukkumisestakin vähän puhuttiin. Olen alkanut hyväksyä sen, että meidän poika ei ole kovin hyvä nukkuja. Saattaa vetää päivässä neljät puolen tunnin päikkärit ja herätä edelleen yöllä tunninkin välein. Nyt on ollut muutama vähän parempi yö ja poika on herännyt lähinnä syömään, ei niinkään kitisemään ”muuten vain”. Yöheräämisiin terkkari ei oikeastaan ottanut kantaa. Ei kehottanut lopettamaan yösyöttöjä vielä tai muutakaan, mitä esimerkiksi yhdelle tuttavalle oli ehdotettu (samanikäiset lapset). Vaan eipä meillä vielä syödä mitään kummoisia määriä kiinteitäkään, joten yösyötöt saakin pysyä toistaiseksi ohjelmassa. Ei ne syöttämiset mua haittaakaan vaan ne loput herätykset, jotka on ihan turhia.

Saatiin rokotukset molempiin reisiin. Poika oli oikein reipas ja itki vain vähän sitä toista, joka kirvelee. Iskä lohdutti niin sekin itku jäi lyhyeen. Illasta tuli sitten vähän rankempi, kun poika oli todella itkuinen ja kipuileva. Annettiin Panadolia, joka auttoi sen verran, että saatiin poika rauhoittumaan yöunille. Yö sujui normaalisti.

Mitat on nyt 69,0 cm/ 8075 g/ 43,6 cm (edelliskertaan verrattuna lisäystä 1,7cm / 535g/ 0,8 cm). Pituudessa kasvaa +1 käyrällä ja paino siinä keskellä. 

Juhannuksen jälkeen vielä 6 kk neuvola tämän nykyisen terkkarin kanssa ja sitä seuraava käynti onkin vasta 8-kuukautisena, jolloin myös terveydenhoitaja vaihtuu. En tiedä, mitä se kertoo tuosta paikasta, kun seuraava on pojalle jo kolmas terkkari (tai neljäs, jos se kotikäynnin tehnyt th:kin lasketaan). Harmittaa hieman, koska tämä nykyinen vaikuttaa ihan tolkun ihmiseltä. Täytyy vain toivoa, että seuraavakin on mukava. Sinänsähän sillä nyt ei ole kauheasti väliä, vaikka olisi joka kerta eri tyyppi mutta on se vaan helpompaa, jos vastassa on tuttu ihminen. Jatkuva tutustuminen on todella rasittavaa mielestäni enkä usko, että pojankaan kehityksestä kovin hyvää kokonaiskuvaa jää tuonne neuvolalle, kun jokainen tekee vähän omalla tyylillään työnsä ja keskittyy hieman eri näkökulmiin. Ehkä sen voi toisaalta ajatella hyvänäkin asiana, saa ainakin monipuolisia näkökulmia. Kävi myös mielessä, pyytäisinkö saada terkkariksi sen tädin, joka mulla oli raskausaikana. Hän on meinaan palannut tuonne neuvolalle töihin. Jotenkin ehdin kovasti kiintyä häneen sen puolen vuoden aikana. 

Ps. Poika nukahti äsken itsekseen pinnasänkyyn PÄIVÄunille! Ekan kerran moneen kuukauteen! Jee!