Matkustaminen raskaana

Olen lentänyt raskauden aikana kahdesti. Ensimmäisen kerran alkuraskaudesta noin viikolla 7 ja toisen kerran nyt viime viikonloppuna raskausviikolla 32+5 ja takaisin rv 33+1. Ensimmäisestä lennosta Osloon en osannut edes miettiä, että siinä olisi jotain mietittävää. Silloin pohditutti enemmän se, ihmetteleekö kaikki mun lasiin sylkemistä… Nyt toisella kerralla oli jo pakko vähän miettiäkin, kun sen verran paljon oli viikkoja, että lentoyhtiökin tahtoi todistuksen normaalisti sujuneesta raskaudesta.

Oma raskauteni on varmaan normaaliuden perikuva. Vaivoja on ollut aivan minimaalisesti. Itse asiassa välillä tuntuu, että raskaus on sujunut epänormaalin hyvin. Tämän vuoksi en osannutkaan pelätä, että lentäminen aiheuttaisi mitään ongelmia. Juttelin kahden neuvolaterkkarin sekä työterveyslääkärin kanssa (koska työpaikan järjestämä matka) eikä kukaan heistä sanonut muuta kuin, että hanki tukisukat ja juo pajon vettä lennon aikana, jottei tule veritulppaa. Näin tein ja jaloittelin myös monta kertaa lentojen aikana. Ehkä olisin voinut käydä gynellä tarkistuttamassa paikkojeni tilanteen mutta rehllisesti sanottuna en nähnyt sille mitään tarvetta. Oon varmaan vähän liian huoleton joissain asioissa. Ei kuitenkaan ole ollut kipuja eikä muitakaan epämukavia tuntemuksia alapäässä, joten uskaltauduin luottamaan siihen, ettei vauva ole tulossa vielä tänä viikonloppuna maailmaan. Hirveästi ihmiset tietenkin varoittelivat, koska ovat itse saaneet lapsensa tai kuulleet jonkun saaneen lapsen etuajassa. Finnairin lennolla on vissiin kerran syntynyt lapsi. Se lento oli tulossa Thaimaasta. Jossain huomasin myös panikointia kosmisesta säteilystä. Enpä ollut ajatellut, että se olisi joku iso ongelma. Eikä se olekaan, mitä nyt aiheesta tietoja löysin.

Lentojen, varsinkin menolennon, aikana tein tarkkaan havaintoja oloistani ja lapsen liikkeistä. Selvästikään emme kumpikaan pitäneet noususta ja laskusta mutta riemu oli verraton, kun tasainen lentovaihe tai maan kamara saavutettiin. 

Matkakohteessa (Madrid <3) mua epäilytti lähinnä ruuan hygieenisyys, mutta kun söin kaiken hyvin kypsennettynä, pitäisi riski mihinkään isompiin myrkytyksiin olla pieni. Vielä ei ole ainakaan mitään ilmennyt. Lennoille mulle oli varattu vegaaniruokaa, joten ei tarvinnut miettiä onko maito tai juusto pastöroitua. Ravintoloissa söin kalaa, kun vaihtoehtona oli pihvi, koska en tahdo syödä hyvää pihviä kypsänä. Ilmakuivattu kinkku jäi tällä kertaa syömättä mutta olihan tuolla paljon muitakin ihanuuksia mitä syödä. 

Muuten kuin lentäen olen matkustanut lähinnä junalla Suomessa ja laivalla Tallinnaan. Näistä reissuista ei kovin paljon kauhisteltavaa taida löytyä. Kaupunkilomailussa raskainta on se, että niihin sisältyy paljon kävelemistä, mikä taas väsyttää jalat ja koko naisen. Madridissakin tuli käveltyä valtavat määrät mutta onneksi ainoa, mikä kipeytyi oli jalat. Edes harjoitussuupistuksia en koko reissun aikana tuntenut. Tänään kyllä, kun töihin piti tallustaa, vatsa kovettui. Ehkä mielen rasitus on vaarallisempaa kuin kehon? Äitiysloma alkaa ensi viikon jälkeen.