Naistenpäivästä

Arvatkaa miten mun päivä meni. *pomppii tasajalkaa innostuksesta* (no ei nyt ihan..)

Herättiin kerrankin ukkelin kanssa yhtä aikaa, syötiin aamupala ja chillattiin. Käytiin pyöräliikken alennusmyynnissä (ei ostettu mitään) ja samalla myös ruokakaupassa. Sain eilen superidean kasvattaa avokadopuun, kun sattui avokadon siemen jäämään pöydälle pyörimään ruuanlaiton jäljiltä. Lidlistä lähti sitten mukaan multaa ja soraa. Huomenna ajattelin pistää siemenen multiin (jostain luin, jotta siemen pitää ensin siistiä ja antaa kuivua, siksi en istuttanut heti).

Söin kevään ekan ulkojäden.

Kauppareissun jälkeen istuskeltiin kotona, puuhailtiin omia juttujamme ja syötiin eilisiä bataattifalafeleja. Omnomnom, niistä tuli törkeän hyviä, vaikka itse sanonkin. Mutta hyvä oli reseptikin.

Lueskelin somejuttuja mutta en kovin kauan jaksanut sitä ruusukimppujen määrää katella, kateellinen tyhmiö kun olen. Ukko pyöri tuntitolkulla saksalaisessa pyöräilyyn erikoistuneessa nettikaupassa ja torjui meikäläisen vikittelyt. Välillä koitin patistella sitä tekemään edes puolet kotitöistä, ihan vain siksi, että naistenpäivä. Ajattelin, että olisi se nyt edes tänään voinut ostaa mulle kukkia. Tai edes viettää mun kanssa aikaa. Tai pestä vessan ilman, että täytyy käskeä.

Mutta on tuo silti mulle kaikista rakkain ihminen enkä vaihtaisi pois, vaikka joku muu antaisi joka päivä kukkia. Höpöseni se kuitenkin sekotanssii kanssani keskiyöllä. <3

Naisena multa ei mitään puutu, en ole kokenut syrjintää enkä näe jääväni mistään paitsi naiseuteni vuoksi. Koen olevani onnekas, minkä vuoksi haluan tehdä enemmän niiden eteen, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Naistenpäivää vietetään kukkakimppuja tärkeämpien asioiden vuoksi. Hieno esimerkki konkreettisesta auttamisesta ja asioiden kehittämisestä on Naisten pankki.