Unikoulupäiväkirjat, osa 1
Torstaina 6.8.15 oltiin pojan kanssa kaksin kotona ja takana yö, johon sisältyi viisi herätystä. Nyt saa riittää. Unikoulu/ yöimetyksen lopetus alkaa nyt. Pojalla on ikää 7,5 kuukautta ja hän syö 4-5 ateriaa päivässä.
Ensimmäinen yö alkaa jo iltatoimien aikana. Joudun muuttamaan hieman iltarutiinia, jotta poika alkaisi oppia pois myös tissille nukahtamisesta. Aiemmin ollaan muiden toimien jälkeen vetäydytty hämärään päivän viimeiselle imetykselle. Usein poju myös nukahtaa rinnalle. Nyt tuo alkaa olla aikansa elänyt tapa, koska hampaiden pesun jälkeen syöminen tuntuu minusta jokseenkin ikävältä. Muutenkin voisi opetella jo pois tuosta rinnalle nukahtamisesta.
Toivon kovasti, ettei rutiinien muutos sekoita poikaa kovin pahasti. Hän kuitenkin nukahtaa lopulta kello 20:05 melko helposti tassuttamalla. Menen itse nukkumaan 21:30, mikä on itselleni todella aikaisin. Yllättäen saan hyvin unen päästä kiinni.
Ensimmäinen herätys tapahtuu kello 23:30. Poika nousee pinniksessä seisomaan ja alkaa melkein heti itkeä. Puen hupparin päälleni ja menen lohduttamaan poikaa. Annan tutin ja koitan laittaa hänet takaisin makuulle. Ei vaikutusta, poika vain nousee uudestaan ylös ja itkee koko ajan. Noin viidessä minuutissa itku on yltynyt paniikinomaiseksi karjumiseksi. Tarjoan vettä tuttipullosta, koska makuuhuoneessa on todella lämmin. Juo siitä vähän ja rauhoittuukin hetkeksi mutta sitten huuto taas yltyy. Nostan pojan syliin ja hyssyttelen. Lopulta hän rauhoittuu sen verran, että voin laskea hänet pinnasänkyyn. Jään vielä tassuttamaan. Parin minuutin rauha, jonka jälkeen vielä pienet viiden minuutin itkut. Nostan uudestaan syliin ja rauhoituttuaan lasken takaisin sänkyyn. Tassutan hetken ja poika tuntuu nukahtavan. Kuuntelen vielä hetken omassa sängyssä, kuinka poju hakee hyvää nukkumisasentoa ja jännään, vieläkö hän herää. Nukahdus tapahtuu 0:04 eli vain hieman yli puoli tuntia meni. Tämä luo muhun taistelutahtoa ja uskoa, että onnistuminen on mahdollista.
Seuraava herätys on jo 1:22 mutta nukahtaa heti uudestaan, kun saa tutin suuhunsa. Tässä kohtaa jäin hieman miettimään, meninkö liian aikaisin auttamaan pojua mutta selvästi itkeskeli kuitenkin. Tämä ei paljoa yöunta häirinnyt. Nukahdin samantien itsekin.
Kolmas herätys, kello on 2:46. Kuuntelen 20 minuuttia, kuinka poitsu leikkii ja hölisee pinnasängyssä. Pari kertaa kaatuu ja alkaa itkeä, jolloin käyn silittämässä lohduttavasti päätä ja asetan kyljelleen, jos vaikka nukahtaisi. Ei nukahda vaan aloittaa lopulta itkemisen. Huoneessa on todella kuuma taas. Annan taas vettä, jota juokin ahnaasti hetken. Missään vaiheessa itku ei ylly samalla tavalla paniikinomaisesti kuin puolen yön aikaan. Nukahtaa lopulta tassutukseen ja pään silitykseen kello 3:38 eli tällä kertaa oltiin hereillä melkein tunti. Rinnat alkavat selvästi kiristyä, mutta olo on vielä siedettävä.
Olin jo aluksi päättänyt, että rintaa ei saa ennen kello viittä. Tuo on sellainen aika, että alkaa varmaan jo olla nälkäkin, kun 19.30-20 aikoihin syö iltapalan. Seuraava herätys tulee vasta 6:12! Kuuntelen hetken ja kun alkaa itku, otan pojan viereeni ja imetän. Syö molemmat rinnat ja nukahtaa vierelle. Herätään lopulta 8:20 ja noustaan ylös.
Heti, kun ei ole noin pirun kuuma, koitan pärjätä ilman vesipulloa. Joku päivä voidaan ehkä luopua tutistakin, mutta sitä en nyt just jaksa edes ajatella. Eka yö kuitenkin lupaava.