Asiaa Englannista

Ennen vaihtoani en ollut koskaan käynyt Englannissa. Stereotypiat ja kuulopuheet olivat kuitenkin luoneet tietynlaisen kuvan itselleni Englannista ja sen asukkaista. Perinteisesti kuvittelin, että kaikki muun muassa juovat teetä ja käyttäytyvät todella ystävällisesti.

Viimeiset viisi kuukautta ovat kuitenkin opettaneet enemmän kulttuurista, muuttaneet käsityksiä ja tuoneet myös uusia kokemuksia, näkemyksiä sekä ihmettelyn aiheita. Ajattelin nyt koota tähän listan muutamista asioita, jotka olen kokenut merkityksellisiksi.

1. Tee. Perinteisestihän Englantia pidetään teemaana. Iltapäivätee taitaakin olla yksi tunnetuimmista Englantiin liitettävistä perinteisistä, joka on tullut maailmalla tunnetuksi. Teehetket näyttävät kuitenkin menettäneen merkitystään uusien sukupolvien myötä, ja sitä harrastetaan enemmän vanhempien ihmisten keskuudessa. Kahvi tuntuu olevan teen rinnalla melkein yhtä iso juttu täällä kuin Suomessa.

Afternoon Tea - landscape_690x460 (1).png

2. Ystävällisyys ja kohteliaat käytöstavat. Tämä on teen ohella toinen stereotypinen käsitys brittiläisistä. Tästä sain esimakua jo lentokentällä, kun tammikuussa saavuin Englantiin: törmäsin matkalaukkujeni kanssa vanhemman brittimiehen laukkuun, ja hän välittömästi pahoitteli kuinka se oli hänen vikansa ja pyyteli monta kertaa anteeksi. Ei ihme, että tällaisen käytöksen perusteella yleistä stereotypiaa ruokitaan.

Pitkän ajan kokemuksella joudun kuitenkin kumoamaan tämän väitteen. Brittiläiset eivät ole sen kohteliaampia, kuin mikään muukaan kansalaisuus. Kyllähän täällä aina tervehditään ja perään kysytään miten toinen voi, kiitetään kohteliaasti sekä viljellään anteeksipyyntöä ihan ärsyyntymiseen saakka. Erityisesti suomalaiselle tällainen käytös voi tuntua todella vieraalta ja antaa erittäin positiivisen vaikutelman. Tällainen käytös kuuluu kuitenkin vain osana normaaliin kohteliaaseen käyttäytymiseen, eikä sillä ole sen suurempaa tekemistä yksilön luonteen kanssa.

Screenshot 2015-06-14 16.11.08111.jpg

3. Asiakaspalvelu. Jostain syystä asiakaspalvelu Englannissa on keskimäärin todella surkeaa. Taso on useissa paikoissa todella huonoa ja usein työntekijöiden naamasta näkee, ettei yhtään kiinnostaisi. Tämä tuli minulle täysin yllätyksenä, sillä olin kuvitellut, että täällä siihen panostettaisiin erityisen paljon. Huonoa palvelua olen saanut erityisesti ruokakauppojen kassoilla: työntekijät eivät useinkaan kiinnitä asiakkaaseen yhtään huomiota ja mahdollisesti keskustelevat vielä vastapäätä istuvan työntekijän kanssa (jolla on myös asiakkaita). Tottakai olen saanut myös hyvää palvelua, mutta valitettavan paljon huonoa.

4. Valmisruuat. Brittinuoret ovat todella laiskoja laittamaan ruokaa, ja heidän käsitys ”ruuanlaitosta” on yhtä kuin pakasteruuan lämmittäminen mikrossa. Olen asunut viisi kuukautta neljän brittiläisen nuoren kanssa ja ainoastaan yksi heistä ”kokkaa” silloin tällöin ruokaa alusta alkaen. Kokkaamisella tässä yhteydessä tarkoitan makaronin keittämistä, johon sekoitetaan majoneesia ja tonnikalaa. En kuitenkaan ole luonut tätä käsitystä pelkästään kämppisteni perusteella, vaan samanlaiseen ilmiöön olen törmännyt useamman ihmisen kohdalla.

Englannissa tunnutaan sanattomasti kannustamaan tällaiseen ruokailuun, sillä oikeastaan kaiken voi valmistaa mikrossa raa’asta lihasta lähtien. Pakettien kyljessä on aina erikseen ohjeet, miten pitkän mikrottamisen tuote vaatii. Englannista löytyy myös kauppaketju, joka myy pelkästään pakasteita.

FishChips_Poster_720x430px_1.jpg

6. Sää. Englannissa tunnetusti sataa aina. Päivän aikana sää näyttää usein kaikki neljä vuodenaikaa, ja ne voivat vaihtua todella nopeaan tahtiin. Mielestäni sateen ohella kuuluisi mainita lisäksi tuulesta. Täällä nimittäin tuulee aina. Välillä tuuli voi yltyä niin kovaksi, ettei eteenpäin pääse kulkemaan. Nyt ymmärrän hyvin, miksi brittiläisen usein puhuvat säästä keskenään, sillä se on oikeasti mielenkiintoinen keskustelunaihe. Sää voi oikeasti vaihtua 10 minuutin välein.

rainy-day-images-photos-0323020824.jpg

7. Kielitaito. Oikeastaan kukaan brittiläinen ei puhu englannin lisäksi muuta kieltä. Suomessahan keskimäärin jokainen puhuu suomen lisäksi 1-3 muuta kieltä. Vaikka englanti on hallitseva kieli maailmalla, luulisi, että kouluissa opiskeltaisiin edes ranskaa, saksaa tai espanjaa. Jokaisella, kenen kanssa olen aiheesta keskustellut, tuntuisi kuitenkin olevan kova halu osata jotain muutakin kieltä.

8. Lontoo. Lontoota pidetään maailmalla kaupunkina, jonne kaikki tuntuvat haluavan matkustaa. Sitä voisi jopa kutsua Euroopan New Yorkiksi. Paikalliset vierailevat Lontoossa kuitenkin mahdollisimman harvoin, eikä siitä kovinkaan paljon pidetä. Aluksi, kun en ollut vielä Lontoossa käynyt, tuntui todella oudolta, ettei siitä tykätty. Nyt ymmärrän aivan täysin.

IMG_1484 - Copy.JPG

9. Liikenne. Englannissa liikenne on vasemmanpuoleinen. Autot ajavat siis niin sanotusti ”väärällä” puolella tietä. Lisäksi autoissa kuskin paikka on toisella puolella eli pelkääjän paikalla. Muistan ensimmäisen bussimatkani hyvin, sillä tuntui todella oudolta nousta kyytiin ”väärältä” puolelta eli periaatteessa kuskin puolelta.

10. Raha ja hintataso. Englanti on todella kallis maa. Sanoisin, että vielä kalliimpi kuin Suomi. Aluksi oli todella hämäävää käydä ostoksilla, sillä kaikki tuntui halvemmalta, mutta valuutanmuunnon jälkeen hinta olikin kalliimpi. Englannissa on myös useita paikkoja, joissa ei käy kortti. Käteistä pitää kantaa siis aina mukana. On myös paljon kauppoja, jotka veloittavat lisämaksun, mikäli maksaa kortilla esimerkiksi alle £5 ostokset.

11. Vesihanat. Hanat on usein eroteltu kuuma- ja kylmähanaan. Käsiä on välillä todella vaikea pestä, sillä toisesta hanasta tulee aivan tulikuumaa vettä ja toisesta jääkylmää. Tarkoituksena olisi kuulemma täyttää lavuaari oikean lämpöisellä vedellä ja pestä siinä.

12. Pubikulttuuri. Pubissa käyntiä harrastetaan Englannissa todella paljon, ja on ihan normaalia käydä oluella keskellä päivää. Ruokailu pubeissa on myös merkittävä osa kulttuuria.

franklin.jpg

1. Kuva, 2. Kuva, 3. Kuva, 4. Kuva, 6. Kuva

Vaikka Englanti poikkeaakin monissa asioissa Suomesta, voisin kuitenkin sanoa, että kulttuurit ovat todella paljon samankaltaisia ja muistuttavat toisiaan. Aiemmin kirjoitinkin siitä, kuinka sopeutuminen uuteen maahan on ollut helppoa juuri tämän samankaltaisuuden takia. Kokonaisuudessaan Englanti on todella hieno maa ja suosittelen ehdottomasti matkakohteeksi. Mikäli kiinnostuksena on kuitenkin nähdä sitä perinteistä englantilaisuutta, suosittelisin valitsemaan kohteeksi jonkun muun kuin Lontoon. Itse suosittelisin Yorkia. Täältä voi käydä lukemassa lisää kyseisestä kaupungista.

Kulttuuri Suosittelen

Viimeisiä viedään

Viimeinen viikko.

Tuntuu ihan käsittämättömältä.

Kun saavuin Derbyyn viisi kuukautta ja kaksi päivää sitten, piti minun tehdä paljon töitä sen suhteen, että tottuisin ajatukseen minun viettävän täällä seuraavat vajaa puoli vuotta.

Kyse ei tällä kertaa olisi mistään pitemmästä lomamatkasta. Ei. Kyse olisi pitkästä ajanjaksosta, joka mahdollisesti muuttaisi ihmistä, kasvattaisi ja saisi aikaan kaipuun tunteita karjalanpiirakkoja kohtaan.

Tämä kaikki on nyt kuitenkin takanapäin, ja puolipäätä tuntuu olevan jo kotiinlähdön fiiliksissä.

Virallisesti kotiinlähtöön on seitsemän päivää, mutta koska viimeinen päivä menee kokonaan matkustamisessa, on minulla oíkeastaan vain kuusi päivää Derby-elämää jäljellä. APUA!

Miten aion tätä viimeistä viikkoa sitten juhlistaa? Onko minulla mitään erikoisia suunnitelmia?

Brittiläisyyttä täytyy kokeilla vielä viimeiseen saakka. Siispä eilen (kun epävirallisesti viimeinen viikko lähti käyntiin), hain lounaaksi perinteisen brittiläisen lounaan: voileivän. Kummallista, että kun sanon suomeksi syöneeni lounaaksi voileivän, tulee siitä mielikuvaksi sellainen hikinen eväsleipä, jossa ruisleivän päällä on kinkkua, juustoa ja pari palaa kurkkua. Mikäli hyvä säkä käy, on siinä vielä pienehkö salaatinlehti, josta kuitenkin puolet joutuu repimään irti kovan kannan takia.

Nyt kyse ei kuitenkaan ollut suomalaisesta voileivästä, vaan brittiläisestä sandwichistä: kolmikerroksinen täysjyväpaahtoleipä, jonka välistä löytyi majoneesia, rapeaa pekonia, kanaa, kurkkua, tomaattia ja salaattia. Aijettä oli hyvää!

IMG_4080.JPG

Voileipä-tarinaa voisi jatkaa vielä pitemmästikin (tässä kohtaa voisin luokitella itseni jo lahjakkaaksi, kun siitä tosiaan voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkästi 😀 ), mutta jatketaanpa toisella lemppari brittijutulla, nimittäin skonsseilla. Niitä jos jotain on täällä syöty: ostettu kahviloista tai tehty itse. Ja niitä aion vielä syödä. Övereihin asti. Niinkuin joku voisi sanoa, ”kunnes tulee paha olo”. Tottakai niitä voisi suomessakin tehdä itse, mutta oleellinen ja vielä erittäin oleellinen ainesosa puuttu supermarkettien hyllyiltä: clotted cream a.k.a hyydytetty kerma. Hillon päälle kun sitä levittää, kruunaa se koko pullan. Kämppisten kanssa oli puhetta järjestää keittiössämme teehetki ennen lähtöäni, joten tämä taitaa olla oivallinen tilanne skonsseille.

Tähän mennessä nämä suunnitelmat eivät kyllä ole mitään maata mullistavia, mutta on tässä suunnitelmien varassa elettykin niin kauan, etten yhtään pistä pahaksi, että esimerkiksi huominen menee todennäköisesti kokonaan sängyssä maaten ja Orange is the new black-sarjan uusia 3. tuotantokauden jaksoja katsellen. 😀 Kelpaa!

Lisäksi näihin viimeisiin päiviin sisältyy yhdet syntymäpäivät, muutamat lentistreenit ja se pahin asia: pakkaaminen. Kun katsoo tätä tavaran määrää suhteessa matkalaukkujen kokoon… saa nähdä. Onneksi se ei ole tämän päivän murhe ja ajatusta saa siirtää vielä muutamalla päivällä eteenpäin! 🙂

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään