Kun uni ei tule

Nukkumatti on tainnut hukata osoitteeni tai muuten vain skipannut minut. Täällä on nimittäin valvottu melkein joka yö jo jonkin aikaa. Viime yö oli oikein kynttilä kakun päälle, kun 2,5h sängyssä pyörimisen jälkeen olin edelleen hereillä. Hirvitti katsoa kelloa 2 aikaan yöllä ja tajuta, että herätykseen on enää 5h. Ei hyvä.

En tiedä mistä tämä unettomuus on johtunut. Voi olla, ettei 4 jaksoa putkeen Frendien katsomista nukkumaan menoon saakka tee hyvää, mutta tässäkin asiassa olen yrittänyt tsempata parina viimeisenä yönä, ja sulkenut netflixin vähintään puolituntia ennen nukkumaan menoa. 

En ole myöskään ajatellut syntyjä syvempiä, tulevaisuudensuunnitelmia tai miksi minä olen olemassa – tyyppisiä kysymyksiä. Päässä on liikkunut ainoastaan silmät. Tai no, ei ne kiinni olevat silmät taida oikeastaan liikkua ollenkaan.  

Viime yönä päätin sitten ryhtyä tuumasta toimeen ja keksiä ratkaisun tälle yölliselle levottomuudelle. Tietenkin ensin piti käydä jääkapilla vähän tankkaamassa. Kyllähän siinä vajaa 3h pyöriskelyssä tulee nälkä!

Siinä sängyllä näkkäriä mutustaessa muistin yhtäkkiä, kuinka tehokas vaikutus koulun jumppatuntien rentoutumiskerroilla oli. Jokainen haki oman maton, asettautui makuulle sen päälle, opettaja laittoi cd:n pyörimään, ja sitten vain kuunneltiin mitä miesääni sanoi. Joka kerta tunnin päätyttyä olin viittä vaille unessa. 

Tartuin siinä sitten puhelimeen, avasin youtuben ja kirjoitin hakuun ’rentoutuminen’. Tuloksena löysin oikein lupaavalta kuulostavia linkkejä, kuten jooga, rauhoittaa, auttaa nukkumaan jne. Kuulosti juuri siltä, mitä tarvitsin. 

En kuitenkaan saanut ihan sitä mitä tilasin. Video alkoi lupaavasti jollakin hk:n makkaramainoksella ja pirteällä musiikilla. Kun sitten päästiin itse musiikkiin, muistutti se lähinnä virsilaulua, josta on jätetty jäljelle pelkkä instrumentaali-osuus. Ei toiminut. 

Seuraavaksi päätin etsiä englanniksi. Kirjoitin ’sleeping music’ hakukenttään. Tuloksena tuli ’sleeping music for deep sleeping’. Kyllä! Juuri sitä, mitä tarvitsin. Ensimmäisenä vaihtoehtona oli 8h rentouttavaa nukkumis-musiikkia. Klikkasin sitä, ja voi sitä onnen tunnetta, kun oma keho alkoi välittömästi rentoutumaan ja kipeät silmät sulkeutumaan. 

Mikäli sieltä ruudun toiselta puolelta löytyy myös muita nukkumatin hylkäämiä sielunsiskoja tai -veljiä, voin lämpimästi suositella tätä videota. Takuuvarmat yöunet taattu. 

https://www.youtube.com/watch?v=cEUpHtxcMzE

Suhteet Oma elämä

Amerikkalainen illallinen

Tänäkin viikonloppuna päästiin taas hyvän ruoan makuun. Amerikkalaiset olivat tällä kertaa kokkausvuorossa, ja he tarjosivat meille meksikolaista ruokaa. Tämä tarkoitti siis tortilloja (!). Täytevalikoimaa oli monenmoista: salaattia, kirsikkatomaatteja, juustoa, riisiä, jauhelihaa, jalopenoja, papumuhennosta, guacamolea sekä kahta eri vahvuista tomaattisalsaa. Lisäkkeenä oli tottakai settiin kuuluvia nachoja.

IMG_0534.JPG

IMG_0535.JPG

Olen aina ollut aivan surkea määrittelemään tortillan sisään tulevan täytteen määrää. Jostain syystä sitä vain lappaa äärettömästi ruokaa tortillalätyn päälle, ja kun pääsee pöydän ääreen, huomaa epäonnistuneensa: lättyä on mahdotonta saada kiinni. Näin siinä käy. Joka ikinen kerta. Koskaan ei ole tullut mieleen, että ruokaahan voisi hakea vaikka ensimmäisen satsin jälkeen lisää, jotta lätyt saisi siististi viikattua syömiskuntoon.

IMG_0540.JPG

Sara sen sijaan tietää, minkä verran täytettä lättyyn kuuluu laittaa. Noh, onhan hän kuitenkin amerikkalainen a.k.a. meksikolaisen ruoan rakastaja, joten ehkä hän on harjoitellut muutaman kerran enemmän kuin minä. Itselläni pitäisi olla melkein ruokalappu päällä ja kolme lautasta edessä, sillä jostain kulmasta alkaa aina vuotamaan. Taidampa vedota tässä asiassa vain kokemuksen puutteeseen.

IMG_0543.JPG

IMG_0545.JPG

IMG_0600.JPG

Jälkiruoaksi saimme vielä kunnon annokset jäätelöä – strösseleiden ja kastikkeen kera!

IMG_0558.JPG

Ensi viikolla nautimme vielä amerikkalaisen illallisen part 2. Sitten onkin koko kierros käyty läpi. Saa nähdä, keksimmekö jonkin uuden viikottaisen tradition tämän jatkoksi. Mielestäni näitä viikottaisia kokkaushetkiä voisi jatkaa vaikka seuraavat 4kk. Yhdessä syöminen on parasta, ja kyllä siinä jonkin verran taitaa säästääkin. 🙂

Suhteet Ruoka ja juoma Ystävät ja perhe