Hah, tyyppillistä

Juuri, kun itkin kadonneita avaimia, ne löytyivät. Eivät matkanneetkaan Kadonneiden Sukkien Ihmemaahan. Siellä olivat lipaston krääsä-laatikossa tuhannen paperin mutkassa. This is so typical.

Eilen kävi sama juttu. En löytänyt mistään työpaikkani tuntilappuja ja olin ettinyt niitä jo torstaista asti. Päätin sitten soittaa esimiehelle ja pyytää uusia. Olin juuri odottamassa, että esimies vastaa, niin tadaa, nehän löytyivät heti. Aika kummallista.

Epäilen vieläkin ilkeää kotitonttua.

Ps. Mahtava lähtä polkemaan töihin, kun taivaalta sataa kissoja ja koiria. ♥