Tag: jopas se kirjoitti

mutta en saa niitä yksinkertaisesti puretuksi kirjoitukseksi, vaikka kuinka haluaisin. Pitää varmaan selvitellä vielä ajatuksia hetkisen verran. Ensimmäiseksi kuitekin tilaan Nelosen kanavapaketin ja mietin, mikä Pekka Poudan oikea nimi on. Pekka Virtanen? Koska Pouta se ei ainakaan ole. Toiseksi selvitän, miten kyltymättömän ja vilpittömän rakkauden tunteen voi jakaa kaikkien kanssa niin ettei se ole outoa. […]

Minä ja puhelin. Olemme erottomattomat. Olen jo ihmetellyt, miten Samsungini (tai aikaisemmat Nokiani) ei ole vielä kasvanut käteni kauniiksi jatkoksi. Puhelin on aina kädessä. Olemme kehittäneet Samsungini kanssa jo niinkin pitkän ja luotettavan suhteen, että aavistan paria minuuttia ennen kuin se, tai siis Hän, soi. Tämä ilmenee joko kännykän haamuvärinänä tai alan kuulemaan soittoääneni hiljaa […]

Ei, tämä ei missään nimessä ole mikään itsemurhaviesti, eikä pohdintaa kuolemasta yleensä. Tämä on teksti, jonka jälkeen haluan, että jokainen arvostaa elämäänsä ja elää sitä – nyt. Älä kadu mitään. Se on vain tie, joka päätyy umpikujaan. Se ei vie sinua mihinkään. Et kehitä sillä ajattelutavalla itseäsi mitenkään. Koska jokainen hetki, jokainen teko, jokainen ihminen, […]

Tai siis, miksei meillä voisi olla vain täkkejä hienoilla kuvioilla? Ja tyynyjä samalla periaatteella? On inhottavaa, kun lakanat rypistyvät, peitto ei pysy siellä missä sen pitäisi vaan menee mytylle pussilakanan sisälle. Joka ikinen aamu ja ilta sitä saa sitten oikoa ja kirota pussilakanat alinpaan sukkien ihmemaahan. Tyynyistäkin pitäisi tehdä sillaisia ettei niiden sisälmys mene paakuiksi, […]

Tuo niin suhteellinen käsite. Sitä on oikeassa paikassa liian vähän ja väärässä paikassa liian paljon. Tai miten sen ottaa. Jos puhutaan millainen joku on ja sitten se toinen joku sanoo, että ”aika kiva”, niin eihän se kerro mitään? ”Aika kiva” on juuri niin epämääräisen suhteellista, että kuulija itse voi päättää, mitä se on. Itse joudun […]

Huomasin, että olen ollut tänään hyvin epäsuomalainen. Olen tehnyt asioita, joita perus-Jonne Pihtiputtaalta (toim.huom. en tunne yhtään pihtiputaalaista, tämä vain esimerkki) ei ehkä ihan ensimmäisenä tekisi. Tai tavis-Tarja. Tai kohtalainen-Kalle. Tai normaali-Niina. Tai käypä-Kari. Noh, asiaan. Olen jutellut hississä. En itselleni peilistä, vaan ihmissielulle! No mitä muutakaan siinä voi tehdä, kun vanha suloinen pappa tulee […]

Tätä aarretta mulla on ollut koko viikonlopun ihan hirmu kamala ikävä! Nimittäin meidän perheen pienimmäistä, Elvis-koiraa! Elvis on 2,5-vuotias chihuahua, elämän pieni suuri ilo <3 Viikko ennen hiihtoloman alkua (joka on täällä pohjoisessa viikolla 10) aloin pitkästä aikaa selailemaan kuumeisesti eri koirapalstojen ilmoituksia ja olin jo pitemmän aikaa miettinyt chihun hankkimista, koska a) helppo pitää […]