Vastuullista Auttamista

Kolkata, tuo kaupungeista kiireisin, likaisin ja suur4in, mutta oi minka vaikutuksen se tekeekaan. Ja miksi olen taalla tanaan? 

 

Taman takia:
 

logo.gif

 

Olen kiertanyt Aasiaa ja muutamia vuosia, valilla ihan vain matkaten ja valilla vapaaehtoistoita tehden. Joitan vuosia sitten Kolkatassa kohtasin Kuubassa syntyneen, nuorena Ameriikkaan perheensa kanssa muuttaneen Hemleyn. Alun kankeuden (otetaan kiltti ja hiljainen suomalaistytto ja laitetaan samaan huoneeseen kuubalaisverisen Amerikkalaisen kova-aanisen miehen kanssa ja katostaan mita tapahtuu) loysimme yhteisen savelen kun aloimme puhua erilaisten jarjestojen luotettavuudesta, siita millaisen maailman haluamme nahda ja siita miten itse siihen haluaisimme vaikuttaa. Vajaa kaksi vuotta naiden keskustelujen jalkeen sain sahkopostia samaiselta kaverilta joka kysyi: Miten ois treffiit Kolkatassa. Perustin jarjeston ja sen toiminta alkaa juuri sielta missa kohtasimme. Ja niin syntyi Responsible Charity.

Responsible Charity, RC:n tavoitteena on olla niin lapinakyva kuin mahdollista. Kaikki toiminta pyritaan raportoimaan niin nopeasti kuin mahdollista jarjeston Facebook sivulla, kaikesta toiminnasta ja jopa kuiteista pyritaan ottaa kuva, ja kaikki tama on loydettavissa Facebookissa. 

 

Tata nykya RC toimii kahdessa Intian kaupungissa, Kolkatassa ja Punessa. Kummassakin pyritaan parantaa slummeissa asuvien perheiden olosuhteita.

Pyritaan loytaa koulupaikkoja lapsille (joka ei ole mikaan itsestaan selvyys taalla… jos asut slummissa moni koulu kieltaytyy ottamasta lapsia oppilaikseen vaikka olisi varaa maksaa se, muut ”paremmat” perheet kun valittavat likaisten koyhien lapsien lasnaolosta). Esimerkiksi eraan viisi lapsisen perheen vanhin tytto, Tuktuki joka on ollut jarjeston tukemana jo reilun vuoden koulussa, sai juurikin isossa koulujen valisessa kilpailussa rahapalkinnon tietovisassa!

Perheille annetaan hygieniopastusta seka ihan konkreettisesti hygieniatuotteita kuten hammastahnoja, saippuoita ja shampoita jotka monelle koyhemmalle ovat helposti luksusta joista ensin luovutaan jos ei varaa ole edes ruokaan. Jarjesto pyrkii opastamaan siina, miten ihan peruspesuilla voi valttya monelta taudilta jotka Intian kaduilla jyllaavat. Monelle perheelle on myos lahjoitettu filtteri jolla puhdistaa muuten melko likainen vesi juomakelpoiseksi. Myos talla moni tauti jaa saamatta.  Esimerkkina voisi kertoa eraan perheen kahden pienen lapsen sairastelukierteen katkeamisen kun he paivittain muistivat peseytya.

Vakavampien sairauksien kohdalla RC pyrkii avustamaan laakarille paasyssa ja laakkeiden saannissa. Mukana on ollut myos ranskalainen jarjesto Gimme Shelter jonka sairaanhoitaja on saannollisesti vieraillut kanssamme slummissa tekemassa terveystarkastuksia. Eraankin perheen elattajan, Ishmaelin katkennut ja hoitamattomana tulehtunut jalka, saatiin pitkajanteisella tyolla ja yhteistoimin paikallisen kirurgin kanssa kuntoon niin, etta Ishmael on taas pitkan tyokyvyttomyyden jalkeen ansaitsemassa rahaa. 

Perhesuunnitteluohjelmassa naisille puhutaan ehkaisysta ja heita opastetaan erilaisissa ehkaisymuodoissa. Kondomejakin on jaettu mutta moni mies kieltaytyy niita kayttamasta. Slummissa asuu monia perheita joissa on viisi, kuusi jopa kahdeksan lasta, mutta elintilaa on vain yhden pienen huoneen verran ja rahaa ei juuri ollekaan. Sen takia perheita joissa on jo pari lasta kehoitetaan tulemaan jarjeston vapaaehtoisten kanssa paikalliselle klinikalle kuulemaan mahdollisuuksistaan. Ilouutinen ainakin minulle oli kuulla etta kaksi hyvin nuorena (16 ja 17 vuotiaina) naitetut perheiden tytot olivat paattaneet etteivat naimisiin menosta huolimatta halua heti alkaa tehda lapsia vaan olivat saanneet kumpainenkin ehkaisypillerit. Sitten kun lasten aika on, he voivat sen paattaa itse. 

Aiemmin jarjesto antoi myos varsinaisia tavaralahjoituksia kuten tuulettimia, ja metalliarkkuja tavaroiden suojaamiseksi. Sittemmin tasta on osittain luovuttu ja on siirrytty ns. co-pay systeemiin jossa jotain tiettya esinetta tarvitseva perhe saa jarjestolta n. 75% tuavaran hinnasta ja perhe itse maksaa loput. Tama lisaa monen kohdalla myos itseluottamusta, ja tunnetta siita etta he itsekin kykenevat viela itsestaan huolehtimaan.

Kahtena iltana viikossa jarjeston paikalliset vapaaehtoiset, nuoret Intialaiset opiskelijat pitavat englanninkielen kurssia jossa normaali koulusta jo pudonneet vahan vanhemmat naiset ja miehet voivat opiskella englantia joka on monelle suuri etu tyonhankinnassa. 

KCD – eli Kolkata Clothes Drive on tapa osallistaa niin paikallisia kuin saada slummien asukkaille tyota. KCD toimii seuraavasti: Vapaaehtoiset kiertavat Kalkutan suuremmissa, rikkaammissa kouluissa puhumassa toiminnasta ja pyytavat samalla lajoituksena ei rahaa, vaan kaytettyja hyvakuntoisia vaatteita. Vaatteet jaetaan slummissa asuvien perheiden kesken ja perheet voivat jalleenmyyda naita kirpputoreilla. 

 

Jarjesto siis pyrkii kaikin mahdollisin keinoin parantamaan elinolosuhteita slummissa ja kehittamaan keinoja jotta ihmiset itse voisivat saada itselleen paremman tulevaisuuden ja paasisivat pois oravanpyorastaan slummissa. 

 

Itseasiassa juuri tanaan tapahtui jotain odotettua, mutta samalla surullista. Kaupunki paatti, monien vuosien uhkailujen jalkeen juuri tana aamuna tuhota slummin jossa tyoskentelemme. Kun aamulla paasin paikanpaalle oli muuttourakka jo puolessavalissa, ja kyynelilta ei valtytty. Moni ei tieda missa tulevat asumaan…jotenkin olivat luottaneet siihen ettei ukaasi koskaan toteutuisi. Onneksi yhteiso toimii ja jokaiselle loytyi ainakin valiaikainen ratkaisu. Responsible Charity myonsi tanaan monta lainaa muuttoapua varten, ja perheet, kunhan paasevat asettumaan voivat lainat pikkuhiljaa takaisin maksaa jolloin rahat kaytetaan taas muuhun jarjeston hyvaksi. Vaikka slummi jaisikin, ei jarjesto aio ihmisia jattaa vaan apu viedaan perille, keinolla milla hyvansa. 

Tasta aiheesta seuraavassa jutussa huomenissa. 

 

Jos kiinnostuit kuulemaan lisaa toiminnasta, eikun viestia yhteystietoineen tanne 🙂

Suhteet Oma elämä Syvällistä Uutiset ja yhteiskunta

Koska olen tytto….

Pari paivaa sitten paikallislehdessa taalla Kalkutassa oli uutinen jostain pain Intiaa. Siella kylatoimikunta oli paattanyt, etta alueen tytot eivat saa enaa omistaa kannykkaa eivatka ilman valvontaa saisi sellaista edes kayttaa. Syyna tahan oli se, etta eras tytto oli karannut alempaan kastiin kuuluvan pojan kanssa. Kannykat koetaan tuolla kylalla vaarana tytoille, joille pojat voivat soitella ilman valvovaa silmaa. Loogisena johtopaatoksena siis se, ettei tytoilla enaa kyseista laitetta saa olla. Jotenkin taalla pain maailmaa se ”rangaistus”, tuntuu aina lankeavan naispuoliselle.  

Kavin asiasta keskustelua paikallisten, miespuolisten, tuttavieni kanssa. Joidenkin mielipide oli, etta ”se nyt vaan on kulttuuri taalla”, joku tuntui osaavan ajatella sita etta maailma muuttuu…ja niin, kastilaitoshan ei ole enaa laillinen joten kastienyli menevat liitot eivat lain mukaan pitaisi olla niin paha juttu. Valitettavasti se taitaa viela ottaa muutaman sukupolven etta tama uudistus tosiaan astuisi kaytannosakin voimaan ja etta tytto ja poika voisivat rakastua ja solmia aviliiton rakkaudesta eika vanhempien paatoksella. Yha vielakin vaan kuitenkin moni nuori, ei valttamatta edes vanhempien, vaan yhteiskunnan painostuksesta (jotta eivat tuottaisi hapeaa perheelleen), naivat sen ’sopivan” sulhasehdokkaan.

Olla tytto… se tuntuu yha vaan olevan kirous taalla pain maailmaa. Intiassa on talla hetkella (2011 tilaston mukaan) 940 naista 1000 miesta kohden. (Luin juuri erasta kirjaa, jossa kerrottiin jossain pain Intiaa olevan kylan jossa oli vain 13 naispuolista asukasta!). Kun naimisiin on menty, tulee heti kysymys…koskas te teette POJAN? Jopa minulta on kysytty tata nyt kun ensimmaista kertaa taalla Kolkatassa pyorin naituna naisena. (Keskustelu meni jotenkin nain: ”entas jos haluaisin tyton? tytot on ihan yhta tarkeita”…”juu ei kannata, pojat on paljon parempia…MINULLA on kolme poikaa! ”entas tyttoja?” ” no yksi….”EI kysyta koskas ajattelitte hankkia lapsia, vaan koska poikia tulee perheeseen. Jos ensimmainen lapsi onkin tytto, tarkoittaa se huonoa onnea monin paikoin. Entapa jos se toinenkin on tytto? Vaimon taytyy olla kirottu. Monin paikoin heikko koulutus ja taikausko nimittain johtavat siihen, etta syy on naisessa….huono nainen ei voi saada poikalasta. Viis biologia, jonka mukaan  kasittaakseni  mies itseasiassa on se, joka lapsen sukupuolen lopulta maarittaa. 

Nepalissa sama juttu. Entisella vuokraisannallani on viisi (5!) tytarta…ihania reippaita kauniita naisenalkuja. Miehen oma perhe oli jo kolmannen tyttaren kohdalla sita mielta, etta potkaistaan tuo huono vaimo ulos ja otetaan uusi tilalle…uusi joka vihdoin toisi perheeseen perillisen. Onneksi tama mies on hyva ja rakastaa vaimoaan. Han oli todennut, ettei aio vaihtaa vaimoa vaikka kuinka monta tytarta tulisi ja niinhan niita siunaantui viisi. Vanhin tyttarista, Ishara, opiskelee nyt USA:ssa ja on valmis jatkamaan isansa bisneksen hoitoa kun sen aika on. Ishara oli sanonut nuorempana viela nayttavansa isovanhemmille mista on tytot tehty. Etta tytto voi parjata, tienata ja auttaa vanhempiaan siina missa poikakin. Vuokraisannan vaimo kerran yhdessa puutarhaa hoitaessamme sanoi hankin, etta Anni… ei kannata tehda poikia…ne vain haluaa rahaa ja juo alkoholia ja aiheuttaa paansarkya. Tytot ovat kiltteja ja auttavat. 

Yksi syy siihen, etta tyttoja karsastetaan on aikoinaan ollut se, etta myotajaisiin tyttaren mennessa naimisiin on kulunut pieni omaisuus. Pojan vanhemmat kun haluavat myotajaisina niin kultaa, timantteja kuin rahaa, vaatteita, autoja kuin valtavia haajuhliakin. Tytar ikaankuin annetaan uuteen perheeseen, ja perinteisesti tytto onkin muuttanut appivanhempien luo. Sen sijaan pojan myota myotajaiset saadaan omaan taloon ja pojan vaimon mukana yksi kasipari lisaa tyontekoon. 

Jotta tyttoja ei syntyisi on aikanaan ultrakokeilla koitettu saada selville mahdollisimman aikaisin selville, kumpaa sukupuolta lapsi on. Ja jos se on tytto, on sikio kylmasti abortoitu. Nyttemmin tama on laitonta. Silti, jotkut laakarit sita tekevat. Suuresta rahasta ohi virallisten kirjanpitojen.  Jokin aikaa sitten luin myos uutisen jossa eraan valtionvirkamiehen tytar syntyi taysin terveena, mutta kaksi paivaa kotiintulon jalkeen (joka tapahtui ilman virallista sairaalasta uloskirjaamista), tyttolapsi loydettiin kuolleena. Kuolinsyy ei koskaan selvinnyt.

Ja jos tytto nyt sitten kasvaakin perheessa tasa/arvoisena lapsena, mutta jos rahasta on pulaa voi olla aika varma ettei tyttolasta kouluteta, ainakaan yhta pitkalle kuin poikalasta. tyttohan kuitenkin muuttaa pois jossain vaiheessa, ja toisaalta myos jos tytto on liian viisas niin kuka sen nyt vaimoksi ottaisi – tama on aika yleinen ajatuskuvio monin paikoin. 

OIkeasti voisin jatkaa aiheesta vaikka kuinka pitkaan. Onneksi asiat alkavat muuttua. Naiset alkavat ymmartaa, ainakin kaupungeissa, etta heillakin on valtaa. Valtaa paattaa, valtaa olla perheessa tasa-arvoinen. Moni nainen paattaa nykyaan ettei olekaan enaa vauvatehdas vaan he haluavat tehda toita siina missa mieskin… ja usein parjaavatkin tyoelamassa paremmin ja osaavat kayttaa ansionsa jarkevasti kaikkia ajatellen. Naiset ja tytot uskaltavat pikkuhiljaa unelmoida, unelmoida uudenlaisesta maailmasta jossa heillakin on merkitysta.

 

 

 

Suhteet Oma elämä Uutiset ja yhteiskunta