Heipsanssaa! Oon tässä alkuviikon ollut kipeänä ja näin ollen tänään oli ensimmäinen päiväni koulussa tällä viikolla. Oli ihan hassua olla siellä, kun en tosiaan oo ollut koko viikkona ja tuntui, että oon nyt ihan hukassa kaikkien juttujen kanssa mitä teen ja jään aikataulusta ihan kamalasti jälkeen! Seuraavassa hetkessä tajusinkin, että olen tehnyt niiiin paljon asioita jo tähän mennessä, että numeroiden korotukseni yhteishakuun mennessä ei todellakaan ole enää kaukana. Jes! Joten tämä päivä meni lähinnä laiskotellessa. Haahuilin ympäri ämpäri, join kahvia ja juttelin vaan ihmisten kanssa enkä meinannut saada mitään aikaiseksi. Tulihan siitä kuitenkin pari kappaletta fysiikkaa väännettyä ja vähän historiaakin, mutta siihen se sitten jäi.

Meidän opettajat muuten piti tänään jonkintasoisen luennon meille attribuutiosta, mikä oli oikeesti tosi mielenkiintoista. Puhuttiin paljon ihmisen käsityksestä omasta itsestään ja miten harva (etenkin suomalainen) omaa oikeasti optimistisen käsityksen omasta itsestään ja tekemisistään. Tehtiin siihen päälle sitten jokainen yksinään sellainen testi tietokoneella, mikä antoi vähän suuntaan, minkälaiseen kastiin tavallaan itse kukin kuuluu. Minä olin sekava tapaus. Täynnä optimismia, defensiivis-pessimistiä ja kaikkea muutakin. Aika hassua, olen aina pitänyt itseäni hirveän optimistisena ja usein nousen kuopasta kuin kuopasta ylös ja uskon parempaan ja uuteen yritykseen, mutta toisin kävi. Tosin tuokin testi oli yksi niiden muiden joukossa, joka ei todellakaan anna ihmisestä sitä oikeaa ”psykologista analyysiä”, vaan viitteen johonkin suuntaan ja kaikki tulokset riippuu päivästä ja mielialasta.

Koulun jälkeen käväsin sitten kamuni kanssa Anttilassa ostaakseni hiusvärin. Kävelin ulos kassi täynnä tavaraa. Mutta näin siinä tosiaan aina käy. Tosin kaikkea noista olisin jossain vaiheessa lähiaikoina käynyt ostamassa, kun hiuslakkakin on loppunut ja shampookin on aika finito ja hiuspuuteria on pitänyt pitkään jo kokeilla näihin jatkuvasti lässähtäviin ”lättäpaskoihin” kuten Sami Hedberg tällaisia hiuksia kutsuu. Siellä oli huiput tarjoukset ja ostin sitten 40 eurolla tavaraa about 60 euron edestä. Joten toisaalta ihan fiksu käynti.

Subissa kävästiin mättämässä kamujen kanssa ja sitten saavuttiin tänne mun kämpille 🙂 On ollut tosi chilli ja kiva päivä, ollaan pelailtu Sanajahtia ja juteltu mun uudesta asunnosta (muutan tämän kuun viimeinen viikonloppu, jee!!) ja sitten tuo ystäväiseni värjäsi mun hiukset ja leikkasi latvat V-malliin 🙂 Oon tosi iloinen nyt. Vielä täytyisi siivota täällä, kun lupasin tuolle paremmalle puoliskolle siivota nyt ennen kuin hän tulee tänne huomenna, koska tää aikoo pitää täällä viikonlopun mittaiset bailandot ja sanoi, että olisi kiva, kun kämppä olisi siisti kun hän tulee niin sitten paremmalla mielellä siivoaa sunnuntaina ennen mun kotiin paluuta, kun kaikki sotkut on itse aiheutettuja. Käy mulle! Lähden itse tosiaan huomenna illalla serkkuni luokse Vantaalle ja oon sitten siellä koko viikonlopun 🙂

Tää viikonloppu on muuten erikoinen, koska ei ole Romeon ja Julian treenejä ollenkaan! Huomenna menen Sibelius-talolle katsomaan Joni Mitchellin sellaista konserttia (Sinfonia Lahden juttuja) ja sitten siitä paahdetaan serkkukultani kanssa sitten Vantaalle. Kiva kun sain hänet aveciksi, niin ei tarvitse yksin mennä 🙂 Vaikka en siellä todellakaan olisi yksin, kun meilkein koko näyttelijäkaarti tulee sinne, mutta silti. Viime viikonloput treenit oli muuten huikeet! Oli tosi kiva opetella nukettamista, vaikka aikaa oli vähän ja se oli tosi tosi raskasta olla 5 tuntia putkeen lauantaina duunailemassa sitä nuketuskohtausta. Mutta valmiiksi saatiin! Mulla on tosi paljon matskuu videokameralla perjantaista ja lauantaista, mutta en uskalla julkistaa mitään niitä vielä ennen näytelmää, koska musta tuntuu, etten saisi. Mutta kivaa oli!

Nyt alan siivoilemaan ja menen nukuttelemaan sitten 🙂 Nähtäillään taas!

Tässä vietin iltaani rajun migreenin kourissa, kunnes tajusin, etten ole ensimmäisen postaukseni jälkeen kirjoittanut tänne mitään ja siitäkin on jo aikaa! No mutta täällä taas! Tosiaan siis kärsin migreenistä ja aivan mielettömästä sellaisesta. Inhottavaa. En tosin ole voinut edes harkita nukkumista, koska on vielä vähän liian aikaista, joten heräisin puolen yön aikoihin ja valvoisin kaikessa virkeydessäni pari tuntia ja aamulla tuskin saisin itseäni sängystä kiskottua ylös ajallaan. Joten pakko sinnitellä vielä hetki, mutta eiköhän tämä tästä.

Nyt varoituksen sana kaikille, jotka eivät kestä sitä, että kyllä, jotkut ihmiset saavat rahansa Kelasta eivätkä ymmärrä, että kaikki työttömät eivät ole saamattomia luusereita: DO NOT READ NEXT CHAPTER!!

Tosissaan oon nyt saanut painia Kelan rahojen kanssa jonkin aikaa, koska jokin ihme klikki työkkärin ja Kelan välissä tuntuu olevan ainakin työkokeilusopimuksien kohdalla. Olen palauttanut kyseiset sopimukset jo jonkin aikaa sitten työkkäriin, josta sanottiin, että mahdollisimman pian laittavat ne Kelaan, mutta päätöksiä mistään ei ole vielä tullut. Kelaan hakemus on jo saapunut, mutta mitä ihmettä siellä oikein tehdään, kun mitään ei silti saada aikaiseksi? Näissä piti tosiaan mennä ”muutama päivä”, mutta se muutama päivä meni jo ja tili on nollilla, joten voisiko nyt joku pliis tehdä jotain, jotta saisin rahaa?!!

Dodiin, avautumiseni on nyt hoidettu. Olen iloinen, koska asuntoni on siiti ja tiskasin juuri muutaman lautasen ja kahvikupposen, mitä tänne on kahden päivän aikana kertynyt. Ilostuttaa myös se, että kultani on koulussa ja aikoo myöskin käydä siellä joka ikinen päivä loppuvuoden, jotta valmistuisi ajoissa 🙂 Jotenkin tuntuu toisaalta tosi hyvältä, että saan olla hetken ihan rauhassa ja kaivatakin väillä tuota omaa kultaani. Siihen nyt kuitenkaan ei enää kauaa mene, kun muutetaan saman katon alle ja sitten ei enää ehdikään tulla samalla tavalla ikävä, kuin nyt. Jotenkin vain haluan nyt nauttia vielä tästä 🙂

Viikonloppu oli jotekin tosi rankka johtuen Romeon & Julian treeneistä ja myös älyttömästä valvomisesta. Perjantaina lähdin enolleni, koska poikaystäväni oli siellä istumassa iltaa ja vaikken juonut tippaakaan, lähdin kotiin sieltä vasta 5 aamulla lauantaina. Jaiks! 14:30 alkoi treenit ja nukuin aamulla ehkä 3 tuntia. Voitte kuvitella, millaista oli sitten tanssahdella muka kevyesti ja katsella muun porukan isoja joukkokohtauksia ja kuunnella kovalla sitä musiikkia, kun olin niin tuhottoman väsynyt kuin ihminen voi vain olla. Migreenikin iski siinä ja siinäpä sitä sitten oltiin. No, kotiin päästyäni (noin puoli kuuden aikoihin) meninkin nukkumaan ja heräilin sitten rakkaani kanssa joskus illemmalla. Näin ollen siis valvoimme yömyöhään (2-3 asti) ja nukuimme sunnuntaina pitkälle iltapäivää. Sunnuntain ja maanantain välisen yön sitten valvoinkin 6 asti aamulla, nukuskelin jonkun 3 tuntia ja menin kouluun. Ja nyt sitten olen väsynyt. Niin väsynyt. Ensi viikonloppunakin olen treenaamassa perjantain ja lauantain, ja lauantaina on vielä pitkät viiden tunnin treenit 12 alkaen. Tosin silloin pääsenkin muruni luokse parin tunnin bussimatkan päähän viettämään viikonloppua, joten ei ole pelkoa, että menisi kavereiden tai muiden häiriötekijöiden takia myöhään lauantaina, koska olemme aivan varmasti kahdestaan silloin. Ihanaa!

Nyt kyllä kipaisen suihkun kautta nukkumaan 🙂 Hyvää yötä!