Minulla on kesäheila. Se oli helppo ja halpa. Lähti mukaan parilla klikkauksella. Mutta se on ihana, oikea herkku. En haluaisi tehdä mitään muuta kuin olla sen kanssa. Sillä on mielettömästi tarinoita kerrottavanaan. Olen käynyt sen kanssa lenkillä ja tehnyt sen kanssa kotihommia. Kerran leikkasin sen kanssa ruohoa. Oli hieman noloa, kun se kertoi silloin niin liikuttavaa tarinaa, että minulta pääsi itku. Toivoin, etteivät naapurit huomanneet. He olisivat saattaneet käsittää tilanteen väärin. On myös ollut ihanaa nukahtaa sen kertomiin tarinoihin. Mieheni on ollut hieman mustasukkainen, kun en enää lainkaan kuule häntä iltaisin. Kostoksi hän oli ottanut minusta eräänä iltana kuvan, kun olin nukahtanut heilani tarinointiin. (En ladannut kuvaa uudeksi profiilikuvakseni.)

Heilani on BookBeat e- ja äänikirjapalvelu, johon Isyyspakkauksessa jaettiin kesäkuussa kuukauden mittaisen kokeilujakson koodia. (Koodi on muuten voimassa edelleen, vink vink!) 

En ladatessani ihan ymmärtänyt, kuinka ihanan heilan saisin. Latasin palvelun alun perin lapsia varten: ajattelin, että saamme sitä kautta kätevässä muodossa äänikirjoja matkaan kesälomareissulle. Palvelun ladattuani kuitenkin huomasin, että siellä olisi pari itseänikin kiinnostavaa äänikirjaa. En ole koskaan kunnolla lämmennyt äänikirjoille, koska ne ovat tuntuneet kalliilta ja cd-muotoisina epäkäytännöllisiltä. Mutta nyt! Nyt olen kulkenut kuulokkeet päässä aina, kun se on ollut mahdollista. 

Kuuntelin ensimmäiseksi Tommi Kinnusen Lopotin, mikä hurmasi minut täysin. Yritin aluksi kapinoida vastaan, sillä olen pitänyt itseäni lukijana, en kuuntelijana. Ajattelin, että minun lukunautintoni edellyttää tekstiä. Mutta niin siinä vain kävi, että tarina hurmasi myös kuultuna. Voidaanko silloin muuten puhua lukunautinnosta? Ei se kuuntelunautintokaan ole, sillä silloin viitataan liiaksi ääneen. Minä kuitenkin rakastin ennen kaikkea Lopotin tarinaa. Olkoon nautinnon laji sitten vaikka kirjanautinto. Sitäkin tosin mietin, liittyikö tämä kirjanautinto sittenkin kuuntelukokemukseen? Olisinko pitänyt kirjasta myös luettuna? Luulen, että olisin. Sitä ei kuitenkaan voida koskaan selvittää, sillä kirjanautinnon neitsyys on tämän teoksen osalta menetetty eikä sitä voida enää luotettavasti toisella kerralla arvioida.

Seuraavaksi hain palvelusta kuunneltavakseni Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan. Se ei ollut lainkaan niin hauska kuin oli esittelyviesteissään antanut ymmärtää, joten jätin sen tippaakaan tunteilematta ja siirryin selaamaan valikoimaa. Tässä vaiheessa vielä luulin, että kokeilujaksolaisen valikoima on tavallista suppeampi enkä löytänyt lisää itseäni kiinnostavaa kuunneltavaa. Olin jo lukenut kaikki niistä, jotka olisin halunnut kuunnella. Siirryin epäillen e-kirjavalikoiman puolelle ja ajattelin, että kokeillaan nyt sitten sitäkin, vaikkei mikään voikaan syrjäyttää sitä tunnetta, kun käsissä on kirja, jonka sivuja saa käännellä. Eteenpäin ja taaksepäin.

Kesäheilani on kuitenkin niin ihmeellinen, että joudun pyörtämään mielipiteeni tässäkin asiassa. Sovelluksessa tekstin asemointi on niin erinomainen, että lukunautinto oli miellyttävä jopa kännykän näytöltä. Ahmaisin Kimmo Oksasen Kasvonsa meneettäneen miehen kahdessa päivässä. Minulla ei tosin ole mitään käsitystä, kuinka pitkä se on. Kännykän näytöllä ei lasketa sivunumeroita. Seuraavaksi nappasin luettavakseni Jenni Kirveen kirjoittaman Aino Sibeliuksen henkilökuvan. Se on toistaiseksi ihan alkutekijöissään. 

Silloin minä nimittäin tajusin, että sovelluksessahan on näytä kaikki -kuvake, jonka takaa löytyy kuunneltavaa (ja tietenkin luettavaa) vaikka kuinka paljon. Siellä olisi jopa lisää Kinnusta. En ole vielä uskaltanut aloittaa Neljäntienristeystä kuunnellen, sillä pelkään, etten taas pysty tekemään mitään muuta. Että alan taas vetäytyä perheeni parista aina, kun mahdollista. Että alan taas olla kärttyinen, jos joku julkeaa tulla kyselemään minulta jotakin, kun kuulokkeet korvilla hääräilen omissa oloissani. Ja että alan taas nukkua tyhmän näköisenä sotkeutuneena kuulokkeideni piuhoihin.

Voi BookBeat, meidän on syytä ottaa vähän etäisyyttä! Ainakin näissä kuunteluasioissa. E-kirjavalikoimasi otan kyllä matkaan huomenna koittavalle kesälomareissulle. Lapsia saat myös välillä viihdyttää kertomalla heille tarinoitasi.

Ja jos rehellisiä ollaan, olin ajatellut hylätä sinut kokeilujakson päätyttyä arkeen palatessani. 

Mutta nyt minä en enää tiedä, pystynkö.