Torstai

Heräsin aamulla puoli kuudelta siihen, että pienet paljaat jalat läpsyttivät sänkyni viereen. Nostin peiton reunaan ja päästin aamuvirkun viereeni. Hän yritti jutella, minä sihisin hänet hiljaiseksi. Kiedoin hänet viereeni ja yritin palata kesken jääneeseen uneen. 

En onnistunut ja 20 minuutin kuluttua pyyhkäisin hiljaiseksi herätyksen, joka kilisi yöpöydällä. Kyselin öiset kuulumiset kainaloiselta kanaltani ja huikkasin huomenet puolisolle ennen kuin nousin päivään, jonka nimestä en vielä ollut ihan varma. 

Join lasin vettä, kävin vessassa, huuhtelin kasvot, harjasin hampaat, puin päälle, letitin hiukset, laitoin ripsaria. Herätin aamu-unisen, annoin kaapista vaatteita, autoin sukissa, tein kaksi tarkistushammaspesua, harjasin yhden kiharan pään. 

Siirryin valmiiseen aamupalapöytään. Söin puuroa, join kahvia, silmäilin Hesaria.

Raivasin pöytää, petasin sänkyjä, piirsin polkupyörän, nimikoin leikkiauton. 

Pakkasin eväät itselleni ja yritin muistella edellisenä päivänä päiväkotiin jäänyttä ulkovarustusta lapsilleni. Luovutin ja varasin mukaan vaatteita kaiken varalta.

Hoputin pukemaan. Hoputin kyytiin. Tarkistin kahvinkeittimen. 

Heitin heipat yhdelle päiväkodin pihalla, toiselle sisällä. Sain kouraani päiväkodin esitäyttämän 4-vuotisneuvolalomakkeen ja perääni odottamattomia kehuja lapsesta. Löysin eteisen lokerosta nipun piirrustuksia pupuista, prinsessoista ja sateenkaarista. Ilmoitin ovella itseni vanhempainiltaan ja miehen toiseen.

Menin töihin ja varmistin kalenterista, mikä päivä tänään on. Luin sähköpostit, vastasin kolmeen, lähetin kaksi. Kerroin työkavereille kuulumiset kehittämispäivästä ja kuulin heiltä kuulumiset edellisen päivän opetuksista. Keitin teevettä, otin kopioita, tein ranskalaisilla viivoilla tuntisuunnitelmia. Peruin luokan, varasin toisen.

Ilmoittauduin koulutukseen ja peruin samalle päivälle sovitun ratsastuksen. Viestittelin ystäväni kanssa siitä, milloin issikkavaellukselle löytyisi uusi mahdollinen ajankohta.

Opetin, ohjasin ja eriytin. Vaihdoin kuulumisia irakilaisen harjoittelijani kanssa ja sain kuulla, että hän on saanut opiskelupaikan ja muuttaa viikonloppuna toiseen kaupunkiin. Tajusin, että näen häntä viimeistä kertaa. Hän oli iloinen ja surullinen. Minä olin surullinen ja iloinen.

Tarkistin seuraavien tuntien sade-ennusteen, tein aurinkoisen sään lupauksiin perustuen uuden suunnitelman iltapäiväksi, kävin tulostamassa tehtäviä ja vein ryhmäni lounaan jälkeen markkinoille. Jaoin paperit, päästin tyypit irti ja vein harjoittelijan kahville. 

Kiitin ja keskustelin. Suomesta, Irakista, poliiseista, teekupin koosta, kurssista, opiskelija-asunnoista, kannettavien hinnoista, kulttuurien välisistä eroista. Sain kutsun läksiäisiin kokeilemaan vesipiippua, mutta kieltäydyin väsyneenä valkoisen valheen varjolla. Sovimme, että pidämme yhteyttä ja tapaamme vielä joskus. 

Lähdin torille, ostin karkkeja ja omppuja ja salakuuntelin opiskelijoitani, jotka puhuivat maanmiesteni kanssa suomea. Ilmiannoin itseni ja kehuin vuolaasti. Kokosin tyyppini kohtaamispaikallemme, kuuntelin, mitä he olivat saaneet selville, tarjoilin hedelmätoffeeta ja annoin kotitehtävän. 

Kävelin takaisin toimistolle. Kirjoitin kaksi työharjoittelusopimusta ja viisi sähköpostia. Vastailin uusimman työkaverin kysymyksiin, kokosin etäpäivän materiaalia, suunnittelin seuraavan päivän ohjelmaa tietokoneluokkaan, äänitin tekstin ja latasin sen kurssin Facebook-ryhmään. Neuvottelin viestitellen päiväkodin vanhempaintoimikunnan kokousajasta ja aikataulutin kaksi kurssiin liittyvää vierailijakäyntiä. 

Lopetin työt, kävin lapset, tulin kotiin. Vaihdoin vaatteet, läksin leikkipuistoon, pelasin polttopalloa, annoin vauhtia ja tein muutaman sarjan leikkipuiston viereisellä ulkokuntosalilla. Kotimatkalla pelasin jalkapalloa ja kotipihalla leikin hippaa.

Laitoin lapset katsomaan Pikku Kakkosta, tein itse ruokaa ja viikkasin välillä pyykkejä. Söin ja imuroin. Järjestelin tavarameriä, jotka velloivat väärissä paikoissa. 

Suihkutin ja kävin itse suihkussa. Annoin kokouksesta palanneen miehen hoitaa hammaspesut. 

Kerroin lapsille, että minulla on heille yllätys ja kaivoin repusta uuden kirjan, jonka olin napannut päivällä mukaan kirjakaupan alehyllystä. Sain kylkiini sohvalle kaksi ilahtunutta ja innostunutta. 

Luin kolme varttia siitä puhtaasta ilosta, että luettavana oli vaihteeksi jotain ennen lukematonta. Lupasin lukea loput huomenna. 

Peittelin, suukotin ja kuuntelin viimeiset kuulumiset. 

Pakkasin salikassin perjantaiksi, kaadoin lasin viiniä ja kaaduin sohvalle. Ajattelin kynttilöitä mutta en jaksanut nousta sytyttämään. Kuuntelin hetken Elena Ferranten Loistavaa ystävää äänikirjana. Meinasin nukahtaa ja ehdotin miehelle, että lähtisimme nukkumaan.

Ajattelin, että onneksi huomenna on perjantai.

Onneksi tänään on perjantai.