10+1 kirjaa synnytykseen valmistautumiseen

Kenellekään blogiani seuranneelle on tuskin jäänyt epäselväksi, että olen tässä toisessa raskaudessa miettinyt aivan erityisen paljon synnytykseen liittyviä asioita. Harvassa ovat olleet ne päivät, kun en olisi kuunnellut jotain synnytyksistä kertovaa podcastia aamulenkillä, lueskellut tietoa netistä tai vähintään nähnyt Instagram-feedissäni synnytysaiheisia postauksia. Nyt viime viikkoina olen keksinyt sukeltaa myös synnytyskirjojen maailmaan. Lainasin kirjastosta vinon pinon synnytysaiheisia teoksia, ja nyt, kun olen ehtinyt kahlata jo valtaosan läpi, ajattelin koota pienen lukuvinkkilistauksen tänne blogiinkin.

Itseäni kiinnostavat ennen kaikkea luonnollisuuteen tähtäävät lähestymistavat, ja koska kyseessä on toinen raskauteni, ns. perusinfo on minulle jo varsin tuttua. Aika monet oppaat oli kirjoitettu ensisynnyttäjille kohdistetusti, joten ne tarjosivat itselleni lähinnä ennestään tutun kertausta. Yritin kuitenkin koota listaan monipuolisesti erilaisia kirjoja, jotta aiheesta kiinnostuneiden olisi helpompi valikoida lukemistoonsa juuri itseä kiinnostavia teoksia. Kaikista eniten odottamani opas, Ina May’s Guide to Childbirth (Ina May Gaskin) ei valitettavasti ole vieläkään saapunut kirjaston varausjonosta luokseni, joten jouduin nyt julkaisemaan postauksen ilman kommentteja siitä. Ennakkotietojeni perusteella kuitenkin uskon, että kyseinen kirja saattaisi nousta jopa suosituslistani ykköspaikalle, joten jos ehdin saada teoksen jossain kohtaa käsiini, voin vaikka kertoa vielä mielipiteeni siitä jonkin toisen postauksen yhteydessä.

Peloton synnytys. Kohti turvallista kokemusta (Susanna Heli). Tämä oli suosikkini kaikista lukemistani synnytysoppaista! Nimestään huolimatta Peloton synnytys ei missään tapauksessa ole hyödyksi ainoastaan selkeästä synnytyspelosta kärsiville, vaan sopii varmasti jokaisella synnyttäjällä olevien alitajuisten uskomusten käsittelyyn. Kirjassa on paljon kattavaa tietoa nimenomaan siitä, kuinka valmistautua synnytykseen henkisesti ja kuinka toimia h-hetkellä. Siinä esitellään neljä selkeää työkalua (hengitys, rentoutuminen, ääni ja ajatuksen voima) sekä ohjeistetaan, miten niitä kannattaa hyödyntää synnyttäessä. Teos on uudelleensynnyttäjällekin mielenkiintoinen ja uusia ajatuksia tarjoava, koska sellaisen tavanomaisen kivunlievitysten listaamisen, synnytysten vaiheiden kuvailun sun muun perusinfon tarjoamisen sijaan näkökulma on syvempi ja selkeästi rajattu. Koen, että tämän kirjan lukeminen on lähimpänä konkreettista synnytysvalmennukseen osallistumista. Ne tavanomaiset synnytyksen ja raskausajan perustiedot kun on helppo jokaisen löytää vaikka netistä, mutta tämä kirja tarjoaa oikeasti hyviä käytännön työkaluja synnytykseen valmistautumista varten.

The His and Hers Guide to Pregnancy and Birth (Dean and Steph Beaumont). Tämä on toimiva opas, jos haluaa käydä raskaus- ja synnytysteemoja läpi yhdessä puolison kanssa. Joka aiheesta on erikseen osiot tulevalle äidille, isälle sekä yhdessä keskusteltaviksi. Teos on mielestäni tällaiseksi ”perusoppaaksi” yllättävänkin kattava ja esimerkiksi synnytystä käsitellään monesta näkökulmasta, vaikka toki tällaiset kirjat ylipäätään toimivat varmasti parhaiten esikoistaan odottaville. Meidän perheessämme mies ei ole innostunut lukemisesta, joten luin kirjaa itsekseni lähinnä naisen osuuksiin keskittyen. Omalla kohdallani tällaiselle yhteiselle kirjalle ei siis ole niin tarvetta, mutta kiva, että isät vahvasti huomioivia vaihtoehtojakin löytyy.

Hyvä syntymä. Kirja odottavalle äidille (Minna Haataja). Hyvä syntymä on synnytystä mukavan luonnollisesta näkökulmasta lähestyvä kirja. Oppaan luonnollinen lähestymistapa sopi makuuni ja arvoihini hyvin. Vaikka kirja on tavallaan ”perinteinen” synnytysopas, näkökulma on tosi kokonaisvaltainen: sen sijaan, että esiteltäisiin sivukaupalla puudutteita epiduraalista punendaaliin, oppaassa puhutaan esimerkiksi äänenkäytöstä, asentoharjoituksista ja lempeästä synnytyksestä. Tästä vuonna 2011 julkaistusta kirjasta on muuten myös parasta aikaa tekeillä uudistettu kakkospainos näin kymmenen vuotta myöhemmin. Olisikin kiinnostavaa tutustua siihenkin sitten, kun se joskus julkaistaan.

Unassisted Childbirth (Laura Kaplan Shanley). Kiinnostuin tästä kirjasta, koska avustamattomia kotisynnytyksiä ei yleensä käsitellä tavanomaisissa synnytysoppaissa mitenkään ja koska jo nimen perusteella pystyi päättelemään, että kirjan näkökulma synnytykseen olisi takuulla luonnollinen ja ei-medikaalinen. Kolmas keskeinen syy oli se, että jostain kumman syystä tämä kirja on saatavilla ilmaiseksi yliopiston kirjaston tietokannassa. En tiedä miksi, koska muita synnytysoppaita on varsin niukasti tarjolla, mutta ehkä aihe sitten on niin extreme, että opus on osunut mukaan.

Kirjan alkupään luvut ovat mielestäni mielenkiintoisia, koska niissä käsitellään luonnollista, fysiologista lähestymistapaa synnytykseen yleisellä tasolla (esimerkiksi eläimet vetäytyvät aina omaan rauhaansa synnyttämään) sekä käydään läpi erilaisia lääketieteellisiä interventioita ja niiden haittoja. Myös kirjan lopun omakohtaiset vapaasynnytystarinat ovat kiinnostavia, joskin sellaisiin olinkin jo tutustunut mm. Free Birth Societyn podcastien muodossa. Noin muutoin kirja heilahtaakin sitten omaan makuuni aivan liikaa hörhöilyn puolelle. Olisin halunnut saada irti enemmän käytännön tietoa avustamattomista kotisynnytyksistä, mutta moni luku sisältää lähinnä mielipiteitä erilaisista uskomuksista, tietoisuudesta ja tunteista. Toki ajattelen itsekin, että pelot, hormonitoiminta ynnä muu vaikuttaa suuresti synnytyksen kulkuun, mutta kirjan näkökulma lähtee mielestäni aikamoiselle New Age-laukalle. Monesta osuudesta tulee vähän sellainen olo, että käsiteltävät väittämät eivät edes liity juuri avustamattomiin kotisynnytyksiin mitenkään, vaan ovat enemmänkin kirjoittajan henkilökohtaista maailmankuvaa.

Minua olisivat kiinnostaneet erityisesti käytännön vinkit ja toimintatavat erilaisiin tilanteisiin avustamattomissa kotisynnytyksissä – millaisia vaihtoehtoja on esimerkiksi napanuoran kanssa toimimiseen ja niin edelleen. Sellaiset puuttuvat kuitenkin kirjasta kokonaan. Lähteet ovat myös jo aika vanhoja – vaikka lukemani toinen painos on vuodelta 2012, iso osa käytetyistä lähteistä on 1980-luvulta. Vaikka valtavirrasta poikkeaviin näkökantoihin tutustuminen on aina avartavaa, en siis suosittelisi tätä kirjaa ensisijaisena avustamattomien kotisynnytysten ideaan opastavana opuksena.

Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin (Laura Kosonen). Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin on kevyt ja melko nopealukuinen perusopas synnytykseen. Tykkäsin oppaan tyylistä ja on hyvä, että postpartumille ja synnytyskokemuksen käsittelylle jälkikäteen on omistettu omat luvut. Kirjan lähestymistapa on kuitenkin varsin sairaalasynnytyslähtöinen ja kotisynnytykset jäävät harmikseni parin lauseen maininnan varaan, mikä ehkä vähän yllätti näinkin uuden teoksen kohdalla. On mukana myös luonnollisempaa synnytystä tukevia pointteja, mutta en koe, että tämä kirja olisi resonoinut juuri minulle kovinkaan vahvasti. Näin uudelleensynnyttäjänä en myöskään enää oppinut juuri uutta. Sanoisin, että tämä on ihan kelpo perusteos ensisynnytykseensä sairaalassa valmistautuvalle, mutta medikaalinen lähestymistapa ei herättänyt minussa samanlaista innostusta kuin monet muut lukemani synnytyskirjat.

Vesi kannattaa. Vesi raskauden ja synnytyksen helpottajana (Hanna Hirvonen). Olin positiivisesti yllättynyt, että lähikirjaston hyllyssä oli myös tällaisia vähän spesifimmästä näkökulmasta synnytystä lähestyviä teoksia. Vesi kannattaa on kirjoitettu jo vuonna 1998, joten moni asia on vesisynnytyskäytännöissä mennyt eteenpäin. Yli 20 vuoden ikä ei kuitenkaan häirinnyt liikaa lukiessa, koska perusasiat ovat synnyttämisessä joka tapauksessa säilyneet ennallaan. Veden käyttöä käsitellään kirjassa monipuolisesti avautumisvaiheen, varsinaisen veteensynnyttämisen sekä jopa raskaus- ja vauva-ajan näkökulmista. Itse asiassa en itse alunperin edes ollut kovin kiinnostunut vesisynnytyksestä, mutta osin tämän kirjan inspiroimana päädyin lisäämään synnytystoivelistaani toiveen kokeilla ammetta. Vaikken koe vettä itselleni miksikään ykköselementiksi noin yleisellä tasolla, veteen synnyttämisessä minua kiinnostaa ennen kaikkea se, että uskoisin vedessä oleilun vähentävän turhia puuttumisia synnytyksen kulkuun: amme on ikään kuin äidin oma, erillinen tila, ja esimerkiksi ponnistusvaiheessa ajattelisin, että ammeessa on helpompaa välttyä turhalta ”ronkkimiselta” kuin vaikkapa puoli-istuvassa asennossa. Mutta saa nähdä miten käy, ehdinkö omassa synnytyksessäni ammeeseen tai onko siihen mahdollisuutta. Kirja on joka tapauksessa kiinnostava ja tarjosi minulle myös uutta tietoa ja ajatuksia synnytykseen liittyen.

Raskaus, synnytys, äitiys. Äidiksi omaa kehoa kuunnellen (Malla Rautaparta). Kiva ja luonnollisesti synnytystä lähestyvä kirja. Teoksen erityispiirre ovat lukuisat, ilmeisesti joogaan perustuvat asento- ja hengitysharjoitusohjeet raskauden ja synnytyksen ajaksi.  Henkilökohtaisesti en ole järin innostunut joogasta ja olen lähestynyt synnytykseen valmistautumista enemmän tiedon ja mielen kuin fyysisten harjoitteiden kautta, mutta kirjan varsinaiset tekstiosuudet olivat kyllä silti mielenkiintoisia.

Kantamisen kausi. Aika raskaudesta sylihoitoon (Malla Rautaparta). Huomaa, että kirjoittaja on sama kuin edellisessä kirjassa, sillä tässäkin teoksessa isossa roolissa ovat harjoitukset hengittämiseen ja erilaisiin asentoihin raskauden ja synnytyksen aikana. Myös kantoliinan sidontoihin opastetaan perusteellisesti kuvallisilla ohjeilla. Itse kannoin esikoista ainoastaan kantorepussa ja esimerkiksi perhepeti ei kuulunut meidän valintoihimme, mutta tykkäsin silti kirjan luonnollisesta lähestymistavasta. Nämä listan kolme viimeistä kirjaa käsittelevät synnytyksen lisäksi paljon raskautta ja vauva-aikaa, eli ihan suoranaiseksi synnytysoppaaksi en Kantamisen kautta tituleeraisi. Mutta tutustumisen arvoinen teos silti ehdottomasti!

A Green Guide to Your Natural Pregnancy and Birth (Claire Gillman). Tässä kirjassa synnytyksen sijaan pääosassa ovat raskauden ruokavalio sekä vaihtoehtoiset hoitomuodot, kuten akupunktio ja aromaterapia. Osittain kirjan luonnollisuus tarkoittaakin vähän muuta, kuin minkä itse koen luonnollisuudessa puhuttelevaksi ja kiinnostavaksi – en henkilökohtaisesti esimerkiksi käyttäisi homeopatiaa tai varoisi mikroaaltouunin edessä seisomista raskausaikana. Lisäksi tämä kirja ei tunnu tarjoavan niin paljoa uusia ajatuksia, koska esimerkiksi ruokasuositukset ovat minulle jo entuudestaan niin tuttuja. Ja esimerkiksi rajoitettavien ruoka-aineiden osalta suosittelisin ylipäätään ehdottomasti tukeutumaan ajan tasalla oleviin suomalaisiin suosituksiin kymmenen vuotta vanhan kirjan sijaan. Mutta ihan tutustumisen arvoisena pidän silti tätäkin opasta, etenkin, jos vaikkapa juuri vaihtoehtoiset hoitomuodot, ekologisuus tai ympäristömyrkyt siivouksessa ja lastenhuoneen sisustuksessa pohdituttavat.

Äitivuosi (Annika Järvelin & Hanna-Mari Nieminen). Myöskään Äitivuosi ei ole varsinaisesti mikään synnytysopas, vaan äitiyden ensimmäiseen vuoteen kokonaisvaltaisesti keskittyvä kirja, mutta halusin ottaa sen mukaan listaan, koska tykkäsin siitä niin paljon. Ja ovathan postpartum ja vauvavuosi erittäin tärkeä osa synnytyksestä alkavaa jatkumoa! Teoksessa minuun kolahtivat erityisesti lempeän kokonaisvaltainen lähestymistapa sekä poikkeuksellisen hieno visuaalinen ilme. Kirjassa on runsaasti kauniita valokuvia, ja niiden sekä tieto-osuuksien sisään rakennettujen äitien haastattelujen vuoksi kirjasta tulee välillä sellainen olo, kuin lukisi hyviä aikakauslehtiartikkeleita. Erityisesti, jos odottaa esikoistaan ja keskittynyt raskausaikana pohtimaan pääasiassa juuri synnytystä, on varmasti hyvä idea jemmata lukemistoon myös jotakin tällaista äitiyden ensimmäisessä vuodessa tukevaa materiaalia.