Taaperon 2-vuotissynttärit
Meidän pieni täytti tänään kaksi vuotta, ja juhlistimme merkkipäivää pienimuotoisten synttärikemujen muodossa. Vaikka paikalla oli vain lähisuku eli taaperon isovanhemmat, isomummu, tädit puolisoineen sekä serkku, oli meitä silti koolla viitisentoista henkeä, mikä olikin vallan sopivasti kolmiomme kapasiteetille. Taaperon kummitäti perheineen oli valitettavasti kipeänä eikä myöskään setä päässyt paikalle, mutta muutoin kaikki kutsutut pääsivät tulemaan.
Juhlat järjestettiin meillä kotona ja myös tarjoiluista vastasin pääasiassa itse, vaikka sainkin helpotusta leipomiseen sisareni edellisviikkoisista valmistujaisjuhlista jääneistä ruoista. Taapero oli parina juhlia edeltävänä päivänä mummiloissa hoidossa, niin ehdin siivota ja kokata rauhassa. Ohjelmanumeroina oli taustalla pyörivä kuvadiasarja lapsen viimeisen vuoden aikaisista valokuvista sekä Kahoot-visa, jossa vieraat pääsivät arvuuttelemaan mm. taaperon lempibiisiä, lelujen nimiä ja suosikkipuuhia. Voittajaksi selviytyi taaperon mummin ja nuorimman tädin muodostama tiimi.
Tarjoilujen suhteen noudatimme jokseenkin samaa linjaa kuin neidin ensimmäisillä synttäreillä. Kakkuja oli kaksi: perinteinen kesäinen mansikkatäytekakku sekä juustokakku, jonka sai tehtyä kätevästi pakkaseen jo etukäteen. Itse asiassa mansikkakakkukin tuli loppujen lopuksi pakkasen kautta, koska siskoni valmistujaisjuhlista jäi viikkoa aikaisemmin kokonainen aloittamaton kakku ylitse. Vaikka kokonaisen täytekakun pakastus vähän epäilytti etukäteen, yllättävän hyvin maku ja jopa ulkonäkö olivat säilyneet pakastuksesta huolimatta! Lisäksi saimme siskon valmistujaisjuhlien ylijäämänä tarjoilupöytään lusikkaleipiä. Filipinos-valkosuklaakeksejä ostimme valmiina kaupasta.
Juustokakuksi valitsin tällä kertaa kolmen suklaan juustokakun, joka keräsi paljon kehuja vierailta. Käytin tätä Valion reseptiä, jota olin testannut jo alkukesästä seurakunnan pienryhmäporukan kokoontumisessa. Ohje on mielestäni vallan loistava, koska vaikka suklaatäytteiden erillään pitämisestä aiheutuukin leipomisvaiheessa kasapäin tiskiä ja myös aikaa kuluu jonkin verran, ei kakussa ole oikein mitään sellaista, mikä voisi epäonnistua. Raidallinen kakku näyttää hauskalta ja vähän epätasaiseksi jäänyt pintakerroskin piristyi ranskanpastillikoristelulla. Lisäksi stressiä väheni juhlavalmisteluista näppärästi, kun edes mitään erillistä kiillettä ei tarvinnut tehdä enää juhlapäivänä.
Suolaisten tarjoiluiden pääosassa oli itsetehty pizza. Tein kaksi eri täytettä: jauheliha-sipuli-ananas ja paprika-herkkusieni-feta, jotta kasvisruokailijoillekin oli oma vaihtoehtonsa. Toiseksi suolaiseksi tarjoiluksi tein jo omasta lapsuudesta tuttuja juhlasuosikkejani eli cocktail-tikkuja, joihin tuli vaihtelevasti lihapullia, nakkeja, juustoa, tomaattia ja viinirypäleitä. Lisäksi tarjolla oli vesimelonisiivuja ihan sellaisenaan. Ne ovat taaperon suurta herkkua ja mielestäni muutenkin kivan raikas lisä kesäiseen juhlapöytään.
Nyt synttäreiden kunniaksi taapero saikin herkutella paitsi suosikeillaan vesimeloneilla ja viinirypäleillä, myös pienellä siivulla mansikkakakkua. Meillähän on yleisesti ottaen tosi tiukka linja herkkujen suhteen, eikä taapero ole vielä ikinä ennen maistanut mitään sokerisia herkkuja, kuten karkkeja, leivoksia, jäätelöitä ynnä muita. Olen sitä mieltä, että niin kauan kun hän ei niitä tajua kaivata, ei niitä ole mitään syytä myöskään tarjota. Järkevää ja kohtuullista herkuttelua ehtii kyllä opetella myöhemminkin. Mutta nyt synttäreiden kunniaksi teimme tosiaan pienen poikkeuksen, ja hyvin maistui neidille kakku! Tosin vuoronperään hän silti haukkaili vesimelonia ja lusikoi kakkua, eli eivät terveelliset herkutkaan vaikuta kalpenevan sokeriversioille.
Taapero sai taas myös kasapäin tosi kivoja ja käytännöllisiä lahjoja. Itse emme ostaneet hänelle mitään, koska kaikki mieleen tulleet lahjatoiveet tuli välitettyä läheisille eikä tämän ikäinen vielä noin muuten juuri tajua lahjojen päälle tai ymmärrä, keneltä hän on minkäkin tavaran saanut. Koen helpommaksi ostaa hyödylliset hankinnat aina tarpeen mukaan ja kivoja ekstroja käytettynä silloin, kun niitä sopivasti vastaan tulee, vaikka ei olisikaan mikään erityinen merkkipäivä. Mutta ihanaa, kun on läheisiä, jotka haluavat aina muistaa ja ilahduttaa näin juhlapäivinä!
Tällä kertaa lahjat painottuivat kirja- ja käytännöllisyyssektorille ja varsinaisia leluja tuli aika vähän, mikä oli oikeastaan aika kivakin juttu. Pikkuneiti sai muun muassa pyjaman, monta kirjaa ja jo vähän lähestyvää päiväkodin aloitustakin silmällä pitäen uudet isommat tossut, oman supersuloisen pieni koalarepun sekä kuravaatteet, joissa kelpaa rymytä sitten syksyn sateissakin. Taaperon omasta mielestä suurin lahjahitti taisivat olla kaksi vauvan tuttipulloa. Vauvanuket ovat hänen lemppareitaan, joten tuttipullojen löydyttyä paketista sain availla loput lahjat aika lailla itsekseni, kun pikkuneiti keskittyi nukkejensa ruokkimiseen. Päällään juhlissa taaperolla oli itse asiassa myöskin (jo etukäteen saatu) synttärilahja, nimittäin aivan ihana Gugguun mekko. Tykkään tuosta vaaleanpunaisesta kirsikankukkakuosista älyttömästi, ja mekolle tulee varmasti käyttöä kaikissa tämän kesän peräti neljissä juhlissa. Rennon trikookankaan ansiosta sitä voi tosin hyvin käyttää myös arkena.
Hassua ajatella, että reilun parin kuukauden päästä sitä järjestelläänkin jo seuraavia juhlia, nimittäin pikkusiskon ristiäisiä. Meidän pienestä 2-vuotiaasta tulee isosisko! Vaikka tavallaan olen mieltänyt esikoisen jo aika pitkään ”kohta kaksivuotiaaksi”, tuntuu hassulta, että nyt hän todella on jo tuollainen ihan oikea lapsi, ei mikään vauva tai edes vaapero. Ihana iloinen, rakas, iso pieni tyttö <3